Matti Pörhö,
Kauppaneuvos, Pörhön Autoliike Oy:n toimitusjohtaja,
Euroopan VW Audi EDC kauppiaiden puheenjohtaja
Kriisien hetkellä moni asia muuttuu, kun ihmiset alkavat ajatella järkevämmin. Ennen koronaa puhuttiin paljon ilmastomuutoksesta ja yksityisautoilua ei katsottu suopeasti. Tavallinen autoilija oli hukassa. Syyllistettiin, vaikka normaalit päivän rutiinit oli hoidettava.
Yht’äkkiä kaikki muuttui. Pieni virusbakteeri laittoi maailman polvilleen ja alettiin ajatella toisin. Autoilu onkin ainoa turvallinen tapa liikkua, pyöräilyn ja kävelyn lisäksi. Järkytyksen jälkeen ihmiset alkoivat uusia autojaan ja autoilla lomillaan kotimaassa suureksi paisuneen etelän matkailun sijaan.
Alettiin jälleen löytää oma Suomi! Alettiin jopa ymmärtää kumipyörillä kulkevan tavaraliikenteen merkitys yhtenä yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana.
EU on asettanut Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti hiilineutraalitavoitteen vuoteen 2050. Ylen ykkösaamussa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas oli positiivinen ja kertoi, että tiedossa olevilla toimilla saavutetaan Pariisin sopimuksen tavoite.
Euroopan autoteollisuus on sitoutunut tavoitteeseen panostaen tutkimukseen vuosittain 50 miljardia euroa. Maamme tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet autojen kulutuksen laskiessa ja biopolttoaineiden osuuden kasvun myötä. Samoin muu teollisuus tekee kaikkensa saavuttaakseen asetetut tavoitteet.
Oulun yliopiston prosessimetallurgian yksikön professori Timo Fabritius tiimeineen tekee maailmanluokan tutkimusta saadakseen mm. Raahen terästehtaan noin 4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt lähes nollaan. Verrattuna koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöihin, jotka ovat noin 5,5 miljoonaa tonnia vuodessa, on tutkimuksen merkitys aivan keskeinen. Mikään ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla yli yön, vaan katse tulisi olla riittävän kaukana. Teolliset prosessit ovat raskaita muuttaa.
Valtiovalta haluaa tieliikenteen päästöt alas, mutta ei ole valmis luopumaan noin 900 miljoonan euron autoverotuloista, vaikka autovero hidastaa autokannan uudistumista. Liikenteeseen kohdennettavat rajoitukset heikentävät Suomen kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia.
Auton korvaavaa liikennevälinettä ei ole vielä keksitty. Meillä on tänään käytössä biopolttoaineet, biokomponentti bensan sekoituksena ja kaasu. Sähköautoa ajetaan kuitenkin voimakkaimmin. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä polttoaineita on tarjolla 10 vuoden kuluttua.
Hiilineutraalisuus tavoite ei saisi olla liikaa kiinni yhdessä vaihtoehdossa. Suomen helmasynti ovat fiskaaliset asiat, jotka estävät autokannan terveen uusiutumisen. Olisiko jo aika tukea autoilevaa kansaa ja helpottaa autokannan uusiutumista muuttamalla hankinnan verotus käytön verotukseksi?