Kun oulunsalolainen Markku Limingoja vuonna 1996 toi julkisuuteen keksintönsä poliisia pakenevien autojen pysäyttämiseksi, autoharppuunaksi ristitty pysäytin sai maailmalaajuista huomiota.
Sen jälkeen harppuunasta ei ole maailmalla metelöity, sillä rikosylikonstaapelina Oulun poliisissa työskentelevä Limingoja on jalostanut keksintöään pikkuhiljaa työn ohessa.
Hyvää sille kuuluu, Limingoja sanoo. Vuosien aikana patentit keksintöön on saatu niin Euroopassa kuin Amerikassa ja itse laitekin on jalostunut. Painoa on laihdutuksen myötä pudonnut alkuperäisestä 38 kilosta 16 kiloon ja uusi ulkokuorikin näyttää somalta. Nimenä on ytimekkäästi Carpoon.
Kehitysvauhti olisi miehen mukaan voinut olla nopeampikin, jos hän olisi ottanut jo alussa mukaan asiantuntijoita. Nyt niitä on tullut kuvioihin mukaan OuluSeutu Yrityspalveluiden kautta.
Teollinen muotoilija Juha Sarviaho sai kesällä tehtäväkseen muotoilla pysäytyspelille myyvän ulkokuoren. Prototyypin verhona oli paksusta metallista tehty laatikko, eikä siinä ollut tuiki tarpeellista luukkua.
"Suurin ongelma oli luukku ", Sarviaho sanoo.
Luukusta piti tehdä varmatoiminen ja vähän tilaa vievä.
Hän lähti muotoilemaan koteloa ensin kulmistaan pyöritetyksi laatikoksi. Seuraavaksi kaarta tuli lisää ja muodoksi sikari. Luukun ongelma oli vielä ratkaisematta. Muutaman kokeilun jälkeen ratkaisu löytyi leipälaatikosta. Kaareva luukku sujahtaa avatessa kotelon sisään, eikä se vie tilaa tarpeettomasti. Kotelon materiaaliksi on ilmeisesti tulossa muovi.
Kokeneena muotoilijana Sarviaho tietää, että rumalla tuotteella ei ole menekkiä.
"Ulkonäkö on äärettömän tärkeä juuri jenkkimarkkinoilla."
Sarviaho pitää muotoiluprojektia mielenkiintoisena.
"Onhan tässä pitänyt tutkia amerikkalaisten poliisiautojen kuvia ja niihin kiinnitettyjä karjapuskureita", Sarviaho sanoo.
Tarvittaessa kaasua
Harppuuna ei ole vielä käytössä missään, mutta sen kehittämisessä ollaan ottamassa uutta harppausta kohti markkinoita. Marraskuussa on pyrkimys päästä maailman suurimmille poliisimessuille Los Angelesiin.
Messuilla on toki käyty jo aiemminkin, mutta silloin keskeneräinen tuote ei saanut ostajia. Nyt on toisen tulemisen aika.
Peruskonseptiltaan Carpoon on nerokkaan yksinkertainen: Poliisiauton keulaan asennettu piikki työnnetään työnnetään karkulaisen auton perästä läpi. Avautuvat väkäset ankkuroivat harppuunan kiinni peltiin. Pakenija ei ole enää pakenija vaan kiinniotettu.
Lepotilassa harppuuna on käännettynä kotelonsa sisään. Sähkömoottorin voimin toimivaa keihästä ohjataan poliisiauton ohjaamoon asennettavalla kaukosäätimellä.
Harppuunalla ei ammuta autoa, vaan se työnnetään poliisiauton voimalla pakoauton takakontin seinän läpi. Ensimmäinen versio oli vaijerin varaan ammuttava, mutta kiinteässä varressa oleva on turvallisempi.
Tarvittaessa harppuunalla suihkutetaan auton sisään tainnutuskaasua, jotta pysäytetty pakenija ei ryhdy rettelöimään.
Tiukan paikan tullen harppuuna irtoaa poliisiautosta nappia painamalla. Pakoautossa se pysyy tiukasti tämänkin jälkeen. Sijainnista ilmoittaa harppuunan sisällä oleva radiolähetin.
Kuin kalaa väsyttäisi
Minkäänlaista ylä- tai alarajaa pysäytysnopeudelle ei ole määritelty. Limingojan mukaan piikin voi työntää toisen auton peräpeltiin, jos sen vain saa kiinni. Tositilanteessa harppuunaa ei ole vielä käytetty, mutta pysäytyskokeita on tehty yli 100 kilometrin tuntinopeuksista.
Voimaa ja vauhtia harppuunan survomiseen ei juuri tarvita. Terävä kärki uppoaa peltiin kuin veitsi voihin.
"Jos ajetaan satasta, poliisiauton nopeuden ei tarvitse olla kuin 101."
Karkuauton pysäyttämistä Limingoja vertaa kalan väsyttämiseen virvelillä.
"Pikkuhiljaa jarrutetaan vaikka vaihteella ensin tai jäädään vain perään. Käyttöjarrua ei kannata painaa ihan heti", keksijä kertoo.
Äkillinen jarruttaminen saattaisi repäistä vastapuolen pellit irti autosta. Itse harppuuna kyllä pysyy pelleissä tiukasti kiinni.
Leviää laajalle
Kun muotoilu on kunnossa, harppuunaa valmistetaan muutama kappale esiteltäväksi ja myyntiin. Seuraavana on vuorossa yhtiön perustaminen. Messuille lähdetään kotimaan lisäksi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Tainnutuskaasun lisäksi harppuunalla voi suihkuttaa myös sammutuskaasuja, joten sen puolesta laite soveltuisi myös palokuntien käyttöön.
Markku Limingoja ei osaa sanoa, mitä harppuunalle kuuluu viiden vuoden kuluttua. Jonkinlaista visiota voi kuitenkin muotoilla.
"Kyllä se niin paljon kiinnostaa, että viiden vuoden päästä se on levinnyt useampaan maanosaan."
Riskinä turvallisuus
Suomen poliisin käyttöön autoharppuuna ei ole näillä näkymin tulossa. Uutuutta testattiin vuonna 1998 sen tultua julkisuuteen.
"Sitä kyllä tutkittiin ja kokeiltiin, mutta sitä ei nähty soveliaaksi poliisin käyttöön", sanoo yli-insinööri Pekka Holopainen Sisäministeriön poliisiosastolta
Holopaisen mukaan riskitekijäksi huomattiin poliisien ja sivullisten turvallisuus, jos pakoauton kuljettaja on esimerkiksi huumeiden vaikutuksen alaisena. Tällöin pakenija saattaa suistaa molemmat autot tieltä esimerkiksi jarruttamalla tai kiihdyttämällä.
Holopaisen mukaan nykyisin käytössä olevat välineet ovat turvallisempia.
"Piikkimatto on yleistynyt ja osoittautunut turvalliseksi ja melko tehokkaaksi", Holopainen sanoo.
