Valkoisen Subarun liukuessa ohitse miesten huomio kiinnittyy laadukkaisiin japanilaisiin vanteisiin ja moottorin ominaisääneen. Hameväen katseet taas lukitsee pakoputkeen köytetty apina-pehmolelu ja harvinaisen tyytyväiseltä vaikuttava kuski.
Teemu Savelan, 19, Japanista ostama auto on lunastanut hänen odotuksensa. Vaikka autoon on uponnut aikaa ja rahaa enemmän kuin laki sallii, kuski on tyytyväinen: "Oulussa ei ole yhtään tällaista Subarua ja Suomessakin korkeintaan 20."
Saatuaan ajokortin Teemu alkoi välittömästi etsiskellä itselleen autoa. Kiinnostus autoihin oli alkanut jo pikkupoikana, joten mikään tavallinen "suomiauto" ei tullut kysymykseen. Oma auto löytyikin Japanista asti.
"Kaveri sanoi hommanneensa Japanista sellaisen Mitsubishin ralliauton ja siitä sain idean." Kun taustat olivat selvillä, alkoi mieleisen auton metsästys.
"Ostokset tehtiin sitten sähköpostin välityksellä. Melkein kuin verkkokaupassa: yksi auto ostoskoriin tuosta noin", Teemu naurahtaa.
Tosiasiassa kaupan teko ei ollut aivan näin simppeliä: sopivan auton löydyttyä alkoi sähköpostien vaihto japanilaisen kauppiaan kanssa.
"Kyselin huoltohistoriasta ja vioista. Kytkin pitikin vaihtaa sitten heti auton tultua. Lisäksi paperisotaa oli paljon tullin kanssa auton saapuessa: saatiin ravata paljon edestakaisin eri osastoja", Teemu kertoo selaillen samalla paksua paperipinoa.
"Tästä japanilaisesta rekisteriotteesta ei saa kyllä paljon selvää", hän naurahtaa.
"Nyt olen tosin opiskellut japanin kieltä vähän kun tuo soitin autossa osaa vain japania. Se tottelee ihan puhettakin. Vaikka kauppiaat osasivat aika huonosti englantia, kaupan teko sujui hyvin. Japanilaiset arvostavat rehellisyyttä."
Harvinaisuus ei ollut ihan ilmainen ja Teemu tekikin useaa työtä saadakseen rahat kasaan.
"Tähän mennessä olen remontoinut autoa 2500 euron edestä. Auto sinällään rahtikuluineen tuli maksamaan minulle vähän reilut 10 000 euroa, sillä pelkkä rahtaaminenkin oli melko kallista."
Rahtimatkan Suomeen auto matkasi kolmella laivalla. Japanista Hollannin ja Englannin kautta auto päätyi lopulta Hankoon, josta Teemu sen haki.
Teemun perheessä harrastetaan autoja muutenkin, joten hänen hankintansa saa lähipiiriltä ymmärrystä ja kiinnostusta osakseen.
Teemulla on pian edessä armeijaan lähtö ja hän miettikin auton laittamista seisontavakuutukseen sen ajaksi. Teemun isä ja pikkuveli tekivät kuitenkin jalomielisen tarjouksen.
"He sanoivat, että voivat ulkoiluttaa autoa sen verran, ettei sitä kannata laittaa seisontavakuutukseen", Teemu naurahtaa.
Armeijasta huolimatta auton kunnostaminen jatkuu edelleen, sillä edessä on Hifi&Tuning -show Oulussa syyskuussa.
"Jos vain armeijaltani kerkeän, niin sinne on suunnitelmissa mennä. Saa kyllä nähdä miten saan lomia, ei ne vääpelit varmaan hirveästi arvosta tällaista autotouhua."
Vaikka auto muutenkin kiinnittää huomiota, katseita kerää isosta pakoputkesta roikkuva pehmolelu. "Se on sellainen läppä-homma, Japanissa ne laittavat näihin drifting-autoihin drifting-leluja", Teemu nauraa. Narussa roikkuva, tuplaturbomoottorin voimalla ohikiitävä pehmoapina on siis varma tunnusmerkki Teemun autosta.
Katriina Pylväs
nuorten kirjoittajien ryhmään.