Oulussa alkaa 16. syyskuuta koulutus, jossa opetetaan koodausta autismikirjon nuorille. Koulutus kestää neljä kuukautta.
– Emme ole toteuttaneet vastaavaa aiemmin, mutta kyseessä on hyvin laaja ja mielenkiintoinen kokonaisuus, Tamora Oy:n kouluttaja Juha Jääskeläinen kertoo.
Koulutus on Tamoran ja TE-toimiston yhteistyössä järjestämä työvoimapoliittinen koulutus, jossa ajatuksena on lisätä kurssilaisten ohjelmointikieliosaamista ja viedä se tasolle, jossa työllistyminen on mahdollista.
– Tavoite on, että työllistyminen lähtee liikkeelle heti, kun piilevät kyvyt on löydetty, Jääskeläinen sanoo.
Koodaripula on yleisesti tiedossa. Jääskeläisen mukaan ei ole kuitenkaan syytä puhua numeroista vaan siitä, että kehitys ajaa ihmisiä ymmärtämään ja löytämään hyötyjä koodikielestä.
Autismikirjon henkilöillä voi olla ominaisuuksia, joista on hyötyä koodaamisessa.
– Heillä on tapana osoittaa itsensä niin, että he havainnoivat erilaisia virheitä. Monet ovat oikeasti lahjakkaita. Heillä on taitava ja analyyttinen kyky havainnoida asioita.
Erilaisia taustoja
Oulussa alkavaan koulutukseen otetaan vähintään 10 hakijaa, ehkä enemmänkin.
– Meillä on tällä hetkellä varsin hyvä porukka kasassa. Ihmisillä on erilaisia taustoja, niin kuin kuuluu ollakin.
Aiempaa kokemusta koodaamisesta ei vaadita, mutta se katsotaan eduksi. Tärkeintä on mielenkiinto ja halu olla mukana.
– Jos on aiempaa ohjelmistotuntemusta, se on plussaa. Mutta riittää hyvin, jos on halukas oppimaan ja motivoitunut viemään oppia eteenpäin.
Kuinka hyvät valmiudet työelämään neljässä kuukaudessa voi saada?
– Uskon, että pystymme toteuttamaan oppia, joka on omaksuttavissa neljän kuukauden aikana. Se voi kuulostaa lyhyeltä, mutta siinä ajassa on mahdollisuus.
Tamora on helsinkiläinen konsulttifirma, joka järjestää koulutuksia eri puolilla Suomea. Jääskeläisen mukaan sille, miksi yritys haluaa tulla nyt Ouluun, ei ole yhtä ainoaa selkeää syytä.
– Oulussa on paljon ohjelmointikielen yrityksiä, insinöörityöttömyyttä ja myös nuorisotyöttömyys on suurta. Haluamme olla tukemassa nuorisoa uusille työurille. Meillä on ollut aiemminkin innovatiivisia koulutusmalleja.
Pohjois-Suomen autismin kirjo ry:n puheenjohtaja Paula Leppänen on mielissään nyt järjestettävästä koulutuksesta. Hänen mukaansa tällaiselle toiminnalle on tilausta.
– Autismikirjon lapset ovat nimenomaan kiinnostuneita tietokonetyöskentelystä. Maailmalla on haettu paljon autismikirjon nuoria töihin koodaushommiin. On älyttömän hienoa, että tällainen tulee nyt meillekin.
Aspergerin diagnoosista uusi luku
– Koodaus on minulle ihan uutta. Opiskelin Luovissa elektroniikka-asentajaksi, ja silloin meillä oli jotain ohjelmointia, mutta se oli liian vaikeaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ohjelmointi olisi nyt vaikeaa. Olen mennyt ihmisenä eteenpäin, oululainen Atte Taskila kertoo.
30-vuotias Taskila sai diagnoosin Aspergerin oireyhtymästä vuonna 2001. Sen jälkeen hänellä alkoi omien sanojensa mukaan elämässään uusi luku.
– Vasta sitten opin tuntemaan itseni, Taskila hymyilee.
Hän on yksi heistä, joka aloittaa parin viikon kuluttua autismikirjon nuorille tarkoitetun koodauskoulutuksen. Asperger on hänen mukaansa vain erityispiirre.
– Aistiherkkyys on sellaista, että pystyn eläytymään täysillä hetkeen. Ennen olen joutunut pitämään myös korvatulppia melun vuoksi.
Taskila on työskennellyt osatyökykyisille tarkoitetussa Klubitalo Pönkässä eri tehtävissä. Kesäisin hän poimii marjoja. Haaveissa kuitenkin on työllistyä joku päivä liikunta- ja urheiluteknologiaa valmistavaan yritykseen ja tehdä työtä luonnon ja ihmisten tasapainon eteen.
– Koodareilla on vaikutusvaltaa. Minun mielikuvitukseni voisi auttaa.
Taskilan mukaan Asperger-ihmiset leimataan usein vain negatiivisen kautta, eikä heissä nähdä olemassa olevaa potentiaalia.
– Minä osaan keskittyä ja sulkea kaiken muun pois. Voin näyttää poissaolevalta, mutta olen vain keskittynyt.
