Ateenan ma­ra­ton­reit­ti ei anna armoa

Olympiamaratonreitti Marathonin kylästä Ateenan Panathinaiko-stadionille on mäkinen ja raskas. Menestyksen edellytys on kyky sopeutua rytminvaihdoksiin ja helteeseen.

Olympiamaratonreitti Marathonin kylästä Ateenan Panathinaiko-stadionille on mäkinen ja raskas. Menestyksen edellytys on kyky sopeutua rytminvaihdoksiin ja helteeseen. Lauantain lähtöhetkeen, kello 18 alkavaan miesten kilpailuun on luvassa 29 asteen lämpötila. Naisten kilpailu alkoi 35 asteen lämmössä.

Kisareitti oli ensimmäisen kerran käytössä vuoden 1896 olympialaisissa. Silloin voittoon juoksi kreikkalaisten urheilusankareiden joukkoon nimensä pysyvästi liittänyt lammaspaimen Spiridon Louis. Hän taittoi matkan ajassa 2.58.50, joka oli hämmästyttävä huomioiden, että hän paastosi ja rukoili edellisen päivän.

Lauantaina olympiataiston suursuosikit lähtevät matkaan noin kilon tai kaksi normaalia painavampina hiilihydraatti- ja nestetankkauksen jäljiltä. Ihminen imeyttää suolen kautta nestettä noin 800-1 000 millilitraa tunnissa, joten vaikka matkalla nestettä imeytyy kolme litraa, juoksijoiden painoa putoaa kisan aikana.

- Nestettä pitäisi osata nauttia niin paljon kuin sitä saa imeytymään. Liian suuren nestemäärän juominen on yhtä lailla riski kuin liian vähän juominen. Liika neste "hölskyy" mahassa ja vaikeuttaa juoksemista, Suomen joukkueen lääkäri Jussi Jouppila muistuttaa.



Rullausvaihde pitää löytyä



Juoksijan täytyy Ateenan petollisen vaihtelevalla reitillä onnistua myös vauhdinjaossaan. Jos kykenee väsyneillä jaloilla terävään rytminvaihtoon matkan lopun alamäkiosuudella, voi viimeisen reilun kymmenen kilometrin aikana kohentaa aikaansa ja sijoitustaan huomattavasti.

- Ensimmäinen kuusi kilometriä on tasaista, sen jälkeen reitti on vaihtelevaa ja mäkistä. Kovin paikka tulee 18-31 kilometrin välissä olevalla nousuosuudella. Matkalla on monenlaista nousua, vähän loivempaa ja jyrkempää, reittiin tutustunut kestävyysjuoksuvalmentaja Tommy Ekblom sanoo.

- 30 kilometrin jälkeen on terävä, puolen kilometrin alamäki, jossa pitää pystyä lyömään rullausvaihde päälle. Silloin lihakset eivät saa olla liian kovan alkuvauhdin jäljiltä jumissa, Ekblom sanoo.

Tasaista ja alamäkeä riittää 30 kilometrin jälkeen maaliin asti.

Janne Holmén tavoittelee 2.16.00:n loppuaikaa tarkalla vauhdinjaolla.

- Hän lähtee alkumatkasta 3.10:n kilometrivauhtiin (2.13.00:n loppuaikaan tähtäävää vauhtia). Mäkisen osuuden hän pyrkii juoksemaan 3.20:n kilometrivauhtia, jotta loppumatkan alamäkiosuudella olisi mahdollista juosta jopa alle 3.10:n tahtia, Ekblom sanoo.



Karvonen sateessa 2.27.20



Ateenan olympiamaratonin reitillä on kilpailtu vuosittain 1955 lähtien. Silloin kovassa sateessa juostun kilpailun voitti Veikko Karvonen ajalla 2.27.30. Suomalaisvoittaja oli myös vuoden 1959 kilpailussa, jonka kärkisijan korjasi samana vuonna Bostonin maratonin voittanut Eino Oksanen ajalla 2.26.30.

Kisojen historiasta löytyy mielenkiintoinen voittaja ja aika myös vuodelta 1961, kun olympiavoittaja Abebe Bikila taivalsi kilpailun paljain jaloin ajassa 2.23.44. Kaikkien aikojen nopein aika reitillä on britti Bill Adcocksin vuoden 1969 keväällä ja viileissä oloissa juoksema 2.11.07.

Holmén uskoo, ettei ennätysaikaa rikota lauantaina. Hän perustaa arvionsa siihen, että naiset jäivät ennätyksistään omassa kilpailussaan 6-7 minuuttia.

- En usko, että kilpailussa juostaan alle 2.12:n, Holmén arvioi.

Ilmoita asiavirheestä