Tekoälyltä ei voi enää välttyä lähes missään internetin kolkassa. Sitä käytetään sosiaalisessa mediassa, mainoksissa ja yhä useammin myös asuntoilmoituksissa.
Tekoälyn käyttö asuntoilmoituksissa sai välitysalan täsmentämään tekoälykuvien pelisääntöjä. Viestinä oli, ettei kuva saa luvata todellisuutta enemmän.
– Viime aikoina on havaittu maisemakuvia, joissa on tapahtunut virheitä, tai tekoäly on hallusinoinut ikkunanäkymän erilaiseksi kuin se on oikeasti, Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo STT:lle.
Ongelmaksi alkoivat muodostua juuri tekoälyn omat hallusinaatiot, jolloin todellinen kuva kohteista vääristyi.
– Välillä oli sellaisiakin kohdeilmoituksia, joissa kerrostalon huoneen seinään oli ilmestynyt ikkuna ja keittiö oli laajentunut niin isoksi, ettei se millään ole mahdollista. Rupesi olemaan asioita, joissa ei ollut enää mitään mieltä, Viljamaa kuvaa.
– Veikkaan, että taloyhtiö ei suostu siihen, että kerrostalon seinään tehdään ikkuna.
Viereen muokkaamaton kuva
Tekoälykuvien yleistyttyä ohjeita päätettiin päivittää sekä tarkentaa. Asuntoilmoituksissa on jo pitkään voinut nähdä kuviin muokattuna vaikkapa sisustusehdotuksia. Ohjeiden päivittämisellä liitto halusi myös herätellä asuntomyyjiä, ettei ilmoituksiin jää virheitä, jotka harhauttaisivat kuluttajia.
– Kuluttajilta oli tullut vähän yhteydenottoja. Kyllä me verrattain nopeasti pyrittiin tähän reagoimaan, Viljamaa kertoo.
– Nämä uudet ilmiöt ja uudet asiat tulevat yllättäen. Vasta, kun ruvetaan havaitsemaan ongelmia, niin niihin päästään kiinni ja päästään ohjeistamaan.
Välittäjien näkökulmasta tärkeää on, ettei kuluttajalle lupaa liikoja, Viljamaa sanoo. Välitysliikelainsäädännössä on kirjattu, että asuntoa välittäessä on noudatettava hyvää välitystapaa.
Jos kohdetta on markkinoitu niin, ettei se vastaa todellisuutta ja kuluttaja on kohdemarkkinoinnin osalta harhautunut tekemään ostopäätöksen, voi myyjä tai välittäjä joutua korvausvelvolliseksi. Viljamaan mukaan tällainen olisi kuitenkin ääritapaus.
Asuntoilmoitusta selatessa digitaalisesti muokattujen kuvien vierellä tulisi olla muokkaamaton kuva huoneesta.
– On ollut kohdeilmoituksia, jotka alkavat viidellä tekoälykuvalla, eikä ole kuluttajalle vertailtavissa, mikä se oikea kuva on, Viljamaa kertoo.
Tekoäly auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja
Kiinteistönvälitysalalla tekoälyä ei kuitenkaan pidetä ainoastaan hallusinoivana kompastuskivenä. Tekoälyllä pystyy helposti hahmottamaan erilaisia kokonaisuuksia kohteiden eri tiloihin nopeasti. Tekoälytyökalut eivät ole vain välittäjien suosiossa, vaan usein myös kuluttajat hyödyntävät niitä.
– Tiedän myös sitä tosi paljon, että mieluummin kuluttajat itse haluavat katsoa, että millaisia vaihtoehtoja olisi.
Kääntöpuolikin on. Viljamaan mukaan tekoäly herättää osassa kuluttajista myös vastareaktioita. Tämä voi karkottaa potentiaalisia asiakkaita kohteista, joiden esittelyssä on hyödynnetty vahvasti tekoälyä.
Viljamaan ohje kuluttajille on, että pelkkien kuvien perusteella ostopäätöstä ei kannata tehdä, oli kuvissa käytetty tekoälyä tai ei. Ei kannata ostaa sikaa säkissä, kuuluu Viljamaan viesti.
– Kyllä me välitysalalla kuitenkin kannustamme kovasti siihen, ettei ainakaan suurta päätöstä tee kuvien perusteella. Kyllä kohdekäynti, tunnelman aistiminen ja äänimaailman kokeminen ovat edelleen se olennaisin tekijä. Tekoäly auttaa, mutta ei ole mikään hopealuoti.
