Korkea-arvoinen Nato-lähde sanoo Lännen Median sunnuntaina ilmestyneessä laajassa jutussa, että Nato-jäsenyys olisi Suomelle mutkaton juttu.
– Olivatpa Ruotsi ja Suomi Natossa tai eivät, pääsy maiden alueelle, satamiin ja lentokentille olisi tärkeää, jos kriisi puhkeaa nopeasti. Ovatko voimankäytön säännöt sekä ilmatilan ja lentokenttien käytön laillisuuskysymykset ratkaistuna? Jos nämä asiat ovat kunnossa, Suomen jäsenyys ei ole meille alkuunkaan ongelma, lähde perustelee.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen ei tosiasiassa ole mikään läpihuutojuttu.
Aaltolan mukaan Nato-jäsenyys vaatii yleensä vuosien lobbaustyön Washingtonissa ja eri Nato-pääkaupungeissa.
Kun Suomi ei ole hakenut Nato-jäsenyyttä, eikä haluja liittyä sotilasliittoutumaan ole tuotu selvästi esille poliittisessa johdossa, Nato-jäsenyys olisi Aaltolan mukaan joka tapauksessa vuosien tai vuosikymmenien päässä.
– Nato-jäsenyys melko nopealla aikataululla on melko mahdoton toteuttaa.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kuitenkin arvioi, että Nato-prosessi kävisi Suomen osalta erittäin ripeästi, jos sellainen poliittinen tahtotila muodostuisi.
– Suomi on Ruotsin kanssa yksi viidestä Naton rauhankumppanimaasta, jotka kuuluvat EOP:hen [korkein kumppanuuskategoria]. Suomen ja Ruotsin Nato-kelpoisuus on korkeinta mahdollista luokkaa. Ei kannata ylidramatisoida sitä, että Nato-jäsenyyttä jouduttaisiin pitkään arvioimaan.
Kanervan mukaan niin Suomi kuin Natokin tietävät, ettei kumpikaan liikahda olosuhteissa, joissa liittymisprosessi ei olisi hallittavissa.
– Ei kumpikaan osapuoli hae mitään provokaatioita. Jos tahtotila muodostuisi, ei se olisi vuosikymmenten juttu.
Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi poliittista riskinottoa
Jos Suomi hakisi Natoon, se tulehduttaisi välit Venäjään ja ajaisi maan epätoivottavaan välitilaan, jossa Suomella ei olisi Naton sallimaa turvaa, mutta jossa Suomi olisi Venäjän vastatoimenpiteiden kohteena.
– Natoon hakeminen vaatisi paljon poliittista johtajuutta ja riskinottoa. Tällä hetkellä ajatellaan, että tilanne ei ole niin kärjistynyt, että tällaiseen riskinottoon olisi tarvetta, Aaltola sanoo.
Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna jäsenyydessä olisi Aaltolan mukaan paljon riskejä, mutta pitkällä aikavälillä puolustusliittoumaan kuuluminen laskisi Suomeen kohdistuvia paineita.
Lännen Median jutussa Nato-lähde myös sanoo, ettei Suomea auteta tosipaikan tullen, jos maa ei kuulu Natoon.
Aaltolan mukaan Suomen ilmatila nähdään Baltian alueen puolustuksen kannalta niin tärkeänä, että apua voisi lopulta tulla Natolta tai joiltain Nato-mailta ilman jäsenyyttäkin, jos esimerkiksi Venäjä käyttäisi Suomen ilmatilaa uhkana Baltian alueelle.
– Jos tällaisesta hyvin epätodennäköisestä skenaariosta puhutaan, niin todennäköisesti Nato tai jotkut tärkeät Nato-maat, erityisesti Yhdysvallat siinä tilanteessa voisivat auttaa Suomea. Se olisi Naton etu, Aaltola sanoo.
Aaltola kuitenkin painottaa pitävänsä Ukrainan kaltaista tilannetta hyvin epätodennäköisenä Itämeren alueella, johon Suomikin kuuluu. Aaltola muistuttaa, että Venäjä on hyvin Itämeri-riippuvainen maa, eikä halua epätasapainottaa aluetta.
– Jos toimijat säilyvät rationaalisina, olisi hyvin absurdia ajatella, että Venäjä jotain tekisi alueella. Eli kyllä se Itämeren riippuvuus tuottaa sen, että on vaikea nähdä mitään sellaista skenaariota, missä tarvittaisiin Suomeen apua.
Upin ohjelmajohtaja nostaa esille myös Suomen Nato-option, jonka hän näkee tärkeänä ennaltaehkäisevänä tekijänä Suomen puolustuspolitiikassa. Nato-optiolla tarkoitetaan sitä, että Suomi ei välittömästi hae Nato-jäsenyyttä, mutta pitää avoinna mahdollisuuden hakea, jos tilanne muuttuu.
– Nato-optio ehdollistaa Venäjää. Eli Venäjän täytyy olla hyvin herkällä korvalla, etteivät maan toimenpiteet työnnä Suomea Natoon.
