Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen sanoo, että Yhdysvalloissa oikeuden toteutuminen maahanmuuttoviranomaisten tekemissä ampumisissa vaikuttaa epätodennäköiseltä.
Tilanne on Heiskasen mukaan lähtökohtaisesti politisoitunut. Paikallishallinnon ja liittovaltion näkemykset ovat maahanmuuttopoliisi ICE:n suhteen törmäyskurssilla.
– Tässä on käsillä nyt aivan ennennäkemätön tilanne, jossa molemmissa kuolemantapauksissa, joissa siis Yhdysvaltain kansalainen on kuollut, on hallinto ottanut asiaan näkemyksen jo ennen kuin asiaa on millään tavalla tutkittu, Heiskanen sanoo STT:lle.
Yhdysvaltain Minneapolisissa liittovaltion agentit ampuivat lauantaina paikallista aikaa lyhyen ajan sisään jo toisen ihmisen kuoliaaksi. Uhri oli Yhdysvaltain kansalainen.
Paikalla kuvattujen videoiden perusteella tilanteessa oli useita liittovaltion agentteja. Täyttä varmuutta ei kuitenkaan ole vielä siitä, ampuiko kuolettavan laukauksen juuri ICE:n vai esimerkiksi rajavartioston agentti. Tunnistamista hankaloittaa myös, että tilanteessa mukana olleet olivat naamioituneita eikä kaikkien asuissa näkynyt selkeitä tunnuksia. Joillakin tilanteessa mukana olleista luki selässään sana police eli poliisi.
Runsaat kaksi viikkoa sitten maahanmuuttopoliisi ICE ampui kuoliaaksi naisen. Kummassakin tapauksessa liittovaltion viranomaisten kertomus tapahtumien kulusta eroaa merkittävästi silminnäkijähavainnoista ja tapahtumista kuvatusta videomateriaalista.
Paikallishallinnon keinot vähäiset
Minnesotan osavaltion kuvernööri Tim Walz sanoi ampumisen jälkeen X:ssä, että Minnesota on saanut tarpeekseen ja vaati Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia lopettamaan operaation.
Myös Minneapolisin pormestari Jacob Frey vetosi Trumpiin, jotta tämä vetäisi ICE:n pois Minneapolisista.
Yhdysvaltalaistuomari määräsi viime perjantaina paikallista aikaa, että maahanmuuttoviranomaisten tulisi keventää otteitaan Minnesotassa. Maahanmuuttoviranomaiset eivät kuitenkaan vaikuta totelleen määräystä.
Heiskasen mukaan Minneapolisin paikallishallinnolla ei ole myöskään kunnolla keinoja ICE:n toiminnan rajoittamiseksi. Ainut, mitä kaupunki voi tehdä, on kutsua kansalliskaartia avukseen, kuten se on jo kertonut tehneensä.
– Jos sitten hallinto aikoo pohtia tämän kapinalain soveltamista, mikä tarkoittaa sitä, että armeijan joukot saapuisivat sinne kadulle, niin silloinhan tässä olisi täydellisen dystooppinen tilanne käsillä, sanoo Heiskanen.
Kapinalaki antaa presidentille valtuudet käyttää Yhdysvaltain asevoimien joukkoja maan sisällä ja ottaa liittovaltion hallintaan kansalliskaartin joukkoja muun muassa kapinan tai kansalaislevottomuuksien tukahduttamiseen.
Trump uhkasi aiemmin tässä kuussa käyttää kapinalakia mielenosoitusten tukahduttamiseksi Minnesotassa. Myöhemmin Trump tarkensi, ettei tuolloin vielä nähnyt syytä lain käytölle.
Herättää perustuslaillisia kysymyksiä
Heiskanen kuvaa julkisuudessa esille tulleita kuolemantapauksia vain ICE:n toiminnan jäävuoren huipuksi.
ICE on saanut Trumpin hallinnon aikana aiempaa laajemmat valtuudet ja lisärahoitusta, jonka turvin maahanmuuttopoliisi on viime kuukausien aikana esimerkiksi kaapannut ihmisiä kodeistaan ja kaduilta.
– Tämä julkisen tilan militarisointi aiheuttaa jo tälläkin hetkellä sellaisen kylmäävän kauhun ilmapiirin. Tilannetta pahentaa se, etteivät ihmiset edes tiedä mitä kaikkia joukkoja kaupungissa on, sillä paikalla on nyt ICE:n lisäksi esimerkiksi Border Patrol (rajavartiosto), Heiskanen sanoo.
Lisäksi usein agenteilla on päällään maskit, minkä vuoksi heidän identiteettiään ei voi tunnistaa.
Heiskanen sanoo tuoreimman ampumistapauksen aiheuttavan useita kysymyksiä Yhdysvaltain perustuslakia ajatellen. Päällimmäisenä tapaus herättää Heiskasen mukaan kysymyksiä aseenkanto-oikeudesta sekä ilmaisunvapaudesta.
– Tässä tapauksessa esimerkiksi ammutulla henkilöllä on ollut aseenkantolupa. Hän on kantanut asetta kätketysti, ja mitä ymmärsin näistä selostuksista, häntä on ammuttu selkään sen jälkeen, kun häneltä on otettu tämä ase pois, Heiskanen toteaa.
Maga-liikkeen sisällä ristiriitaa
Heiskasen mukaan ICE:n toiminta on herättänyt eripuraa myös Trumpin ydinkannattajien eli niin kutsutun Maga-liikkeen keskuudessa.
– Esimerkiksi myös magalaisten seuraama, tunnettu podcast-juontaja Joe Rogan on ottanut asiaan kantaa ja kutsuu ICE:n toimintaa Gestapo-taktiikaksi, hän sanoo.
Gestapo oli natsi-Saksan salainen valtionpoliisi, joka tuli tunnetuksi ihmisten pidättämisestä ilman syytettä tai oikeuskäsittelyä ja näiden sulkemisesta keskitysleireille.
Sen selvittäminen, miten yhdysvaltalaiset suhtautuvat ICE:hen, vaatii kuitenkin Heiskasen mukaan vielä laajempia kansalaismielipidemittauksia.
Republikaanivastaajat saattavat Heiskasen mukaan mielipidekyselyissä tukea hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa kyllä yleisesti, mutta silti vastustaa ICE:n käytännön toimia.
Juttua on korjattu. Jutussa kerrottiin aiemmin, että kuolettavan laukauksen ampui maahanmuuttopoliisi ICE:n agentti. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta siitä, oliko kyseessä ICE:n vai kenties joku muu liittovaltion agentti.