Lääkintöneuvos, kansanedustaja Niilo Keränen (kesk.) kirjoitti (Kaleva 24.11./Vieras) Kalevassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta.
Keränen nosti ansiokkaasti esiin järjestöjen roolin muun muassa asumis-, nuoriso-, päihde-, mielenterveys- ja lastensuojelupalvelujen tuottajana. Hänen käsityksensä sosiaali- ja terveysjärjestöjen muusta toiminnasta kaipaa kuitenkin täsmennystä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA tukee sote-järjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja järjestölähtöistä auttamistoimintaa 2017 noin 316,46 miljoonalla eurolla. Tästä noin 22,48 miljoonaa euroa jaetaan Pohjois-Pohjanmaalla toimiville sote-järjestöille.
Kunnat tukevat eri alojen järjestöjä Pohjois-Pohjanmaalla tänä vuonna noin 4,45 miljoonalla eurolla. Lisäksi osa kuntayhtymistä maksaa avustuksia sote-järjestöille.
Julkisilla avustuksilla tuetaan sote-järjestöjen perustoimintaa, kuten kohtaamispaikkojen ylläpitämistä, neuvontaa, vertaistukea, harrastusryhmiä sekä tapahtumia ja koulutuksia.
Keränen toteaa aivan oikein, että ”vapaaehtoistoimintaa, jota STEA osittain rahoittaa, järjestöt eivät voi myydä sote-palvelujen tuottajille”. Toisaalta hän kuitenkin ehdottaa, että ”järjestöjen kannattaisi kiireesti ryhtyä selvittämään, miten asiantuntemusta tai vertaistukea tai sairauteen sopeutumista voisi edes joiltakin osin tuotteistaa myyntikelpoiseksi tuotteeksi”.
Em. sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistyö ja järjestölähtöinen auttamistyö lienevät jatkossakin STEAn ja kuntien, mahdollisesti myös tulevien maakuntien, avustamia. Mikäli tällainen toiminta tuotteistetaan palveluksi, sitä koskevat markkinavoimien pelisäännöt. Suurin osa Suomen 10 000:sta ja Pohjois-Pohjanmaan noin 600:sta sosiaali- ja terveysjärjestöstä tuskin haluaa käyttää mahdollisuuttaan palvelujen tuottamiseen – ja tämä niille suotakoon.
Järjestöjen vapaaehtoisten lähtökohtana on kuitenkin yleensä toisten auttaminen ja oman osaamisen kehittäminen – ei niinkään palvelujen tuottaminen.
Toisaalta järjestölähtöisen auttamistyön monet toimintamuodot ovat sellaisia, ettei maakunnalla ole niiden järjestämiseen lakisääteistä velvoitetta, joten niille ei löydy markkinoita vapaasti valittavista palveluista.
Pohjois-Pohjanmaalla palveluja jo tuottaville 58 sote-järjestölle suosittelen lämpimästi verkostoitumista toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Asiakas- ja tarvelähtöisyys sekä toiminnan laatu ovat järjestöjen valtti vapaasti valittavissa palveluissa ja yhdessä järjestöt ovat vahvempia myös palvelutuotannossa.
STEAn rahoittama Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke (1.8.2017–31.12.2020) tukee järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksessa ja siitä johtuvassa kuntauudistuksessa. Vastaava hanke toimii jokaisessa maakunnassa. Hankkeiden kautta järjestöt pääsevät mukaan historiallisen muutoksen toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat erittäin hereillä!
Helena Liimatainen
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.