Vieras

Mainos

Ovatko sosiaali- ja ter­veys­jär­jes­töt hereillä?

Niilo Keränen.
Vieras 24.11.2017 12:00
Niilo Keränen

Suomi on yhdistysten ja järjestöjen luvattu maa. Niitä lienee tuhansia. Pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa tätä nykyä lähes tuhat erilaista järjestöä. Isoja ja pieniä, valtakunnallisia, alueellisia, paikallisia. Potilas-, omais-, lapsi-, perhe-, vanhus-, asumisjärjestöjä.

Kun sote-uudistuksesta pidetään juhla- tai palopuheita, palvelutuottajina muistetaan aina mainita julkinen ja yksityinen taho sekä kolmas sektori. Järjestämislakiehdotuksessa luetellaan osakeyhtiöt, yhteisöt, osuuskunnat, säätiöt ja yksityiset ammatinharjoittajat.

Useimmissa maakunnissa järjestöt lienevät jollakin tapaa mukana sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista suunniteltaessa. Siitä huolimatta julkisuus pyörii koko ajan yksityinen-julkinen -linjalla.

Järjestöt odottavat tumput suorina, josko joitakin murusia tippuisi myös niiden laariin. Onpa jokunen järjestö jo myynytkin palveluyksikköjään suurille yksityisille toimijoille – helpommallahan siitä pääsee.

Järjestöistä valtaosa toimii vapaaehtoisvoimin. Varoja kerätään erilaisilla kampanjoilla, myyjäisillä, jäsenmaksuilla. Hyödyllistä ja vaikuttavaa vapaaehtoistoimintaa tukee sosiaali- ja terveysministeriön STEA, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Se jakaa veikkausvoittovaroja. Osa järjestöistä toimii myös kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon alihankkijoina tuottamalla muun muassa asumis-, nuoriso-, päihde-, mielenterveys- tai lastensuojelupalveluja.

Sote-uudistuksen myötä jaossa on miljardien potti. Julkisesta keskustelusta päätellen erikoissairaanhoidon potin jakavat keskenään julkinen maakunnan liikelaitos ja suuret yksityiset ja pääosin kansainväliset konsernit.

Perusterveydenhuollon potin jakanevat samat tahot, vaikka viimeisimmän valinnanvapauslakiehdotuksen mukaan myös pienten toimijoiden on mahdollista perustaa sote-keskus ja hoitaa sopimusjärjestelyin sote-keskuksen kaikki velvoitteet. Sosiaalitoimen viranomaistehtävät jäävät julkisen tahon hoidettaviksi, mutta asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit ovat sitä varten, että asiakas voi valita, missä hän asuu ja hoivansa saa.

Jo nyt isot toimijat ovat hankkineet omistukseensa lukuisia pienten toimijoiden palveluasumis- ja muita palveluyksikköjä. Samalla tavalla raha puhuu myös perusterveydenhuollon pienten yksiköiden kohdalla.

Mitä enää pienille toimijoille tai järjestöille jää?

Järjestöjen vapaaehtoistoiminnan ydintä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Ihmisen hyvinvointi ei ole pelkkää rahaa ja tulonsiirtoja, ei pelkkiä palveluja. Hyvinvointiin kuuluu hyvä, tavallinen elämä ja arki. Sosiaalinen kanssakäyminen, vertaistuki, hyvät neuvot naapurilta, sopeutuminen vaikeuksissa, ponnistaminen parempaan, yhteisen ajan viettäminen samanlaistensa seurassa. Läheisen surut ja ilot, omat surut ja ilot.

Sote-lait säätävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pääosin kuntien velvollisuudeksi. Maakunnan pitää toki tukea kuntia omilla toimillaan.

Mutta julkinen sote-palvelujen järjestäjä – tai kunnat sen paremmin – eivät taatusti tule viemään järjestöiltä tätä niiden perustehtävää. Ei ole varaa. Niiden on pakko tukeutua järjestötoimintaan.

Kunnilla tai maakunnilla ei myöskään ole sitä asiantuntemusta, minkä järjestöt ovat historiansa aikana hankkineet. Vapaaehtoistoimintaa, jota STEA osittain rahoittaa, järjestöt eivät voi myydä sote-palvelujen tuottajille.

Niinpä järjestöjen kannattaisi kiireesti ryhtyä selvittämään, miten asiantuntemusta tai vertaistukea tai sairauteen sopeutumista voisi edes joiltakin osin tuotteistaa myyntikelpoiseksi tuotteeksi ja yhtiöittää sen tuottamiseen tarvittavaa osaamista.

Jos sote-uudistus menee maaliin osapuilleenkaan esitetyssä muodossa, yhtiöittämistä tarvitaan, jotta palvelut olisivat vertailukelpoisia kilpailijoiden kanssa.

Jos nimittäin järjestöt eivät tähän tartu, kilpailijat eli suuret yksityiset toimijat kyllä tarttuvat ja luovat omat mallinsa sosiaaliseen kuntoutukseen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuottamiseksi.

Tietysti järjestöillä on mahdollisuus tuottaa myös perinteistä sosiaali- ja terveyspalvelua sote-palvelumarkkinoilla. Sekin vaatii yhtiöittämistä, mutta erityisesti sitä tahtotilaa, että ”me osaamme” ja ”me haluamme”. Ja että olemme ”me” emmekä me myy toimintaamme kasvottomille megafirmoille.

Tänä päivänä järjestöt kokevat useinkin toisensa kilpailijoiksi. Toki yhteistoimintaakin on muutamien keskusjärjestöjen ansiosta. Mutta yhteistoimintaa tarvittaisiin erityisesti alue- ja paikallistasolla, jotta järjestötoiminta pystyisi vastaamaan soten tuomiin haasteisiin. Pienellä järjestöllä ei välttämättä ole osaamista eikä riittävän vahvoja kyynärpäitä, jotta tilaa voisi raivata tuottajatungoksessa.

Arvokas järjestötoiminta ei saa tukehtua markkinahumuun.

Niilo Keränen on lääkintöneuvos ja kansanedustaja (kesk.) Taivalkoskelta.

”Kunnilla tai maakunnilla ei ole sitä asiantuntemusta, minkä järjestöt ovat historiansa aikana hankkineet.”

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Sipilän hallituksen oikeistolaisimmat ministerit eli Berner, Sipilä ja Orpo huolehtivat tasan tarkkaan siitä, että useamman miljardin osuus soten terveyspalvelujen tuottamisesta tullaan siirtämään yksityisille jättifirmoille. Niin keskustan kuin kokoomuksenkin rivikansanedustajat tulevat hyväksymään tämän kolmikon suunnitelmat, jotka millään tavalla eivä tue soten kehittämisen alkuperäisiä tavoitteita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luin, että Siikalatvan ja Mehiläisen yhteisyritys rynnii Oulun markkinoille ja laskun maksavat veronmaksajat. Puuhamiehenä on Lasse Männistö, joka haistoi rahan ja loikkasi Kokoomuksen ryhmästä Mehiläiseen.
Tätä on siis valinnanvapaus, mutta kuka sitä käyttää? Kenen veroeuroja tässä haetaan? Ja kuka maksaa aikanaan sen ison laskun syntyvästä kaaoksesta ja anarkiasta? Minäpä tiedän, mutten kerro.
Näin siis nyt, kun Sote ei ole lähi mainkaan valmis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa on mahdollista toteuttaa vielä suuremmat kärjestelyt siirtyihän keskustalainen kaupungin valtuuston puheenjohtaja toisen suuren terveyspalveluja tuottavan yksityisen yrityksen toimitusjohtajaksi. Ei todellakaan ole vaikeaa arvata miksi alalle täysin kouluttautumaton kansalainen valittiin yrityksen johtoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös ne olleet jo monta vuotta sitten hyvin hereillä, kun vyöryä rajojen yli alettiin suunnitella. Miljoonia laittaneet näiden porukoiden johto sukan varteen (omien sukkien). Ja taas sotesta menossa 1500 miljoonaa euroa vuodessa kuppaajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos pyytettömän vapaaehtoistoiminnan rinnalla toteutetaan vastikkeellista myyntiä, niin näiden keskinäinen kytkentä voi häiritä vakavasti vapaaehtoisten motivaatiota. Siksi kannattaa vähän varoa, mihin mennään mukaan ja millä organisaatiolla. Kaupallinen toiminta tai "varainhankinta" pitäisi ainakin eriyttää jotenkin muusta vapaaehtoistoiminnasta järjestötasoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi, Kolari, Muonio ja Kittilä lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi. Ajokeli on huono maan pohjois- ja itäosassa sekä Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

259 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eri ikäluokkien kulutusmahdollisuudet ja -tottumukset

Mainitsemaasi miesten keski-eläkettä 2100€/kk saa tällä hetkellä alle 10% mies eläkeläisistä. 8% jos kohtuu tarkkoja oll... Lue lisää...
Taas tätä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

24.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image