Kesää pidetään liikenteen kannalta turvallisimpana vuodenaikana. Hyvät ja vaivattomat ajokelit ja riittävä valo tekee olosta mukavan ja luo tunteen turvallisuudesta. Liukkaiden ja pimeiden talvikelien jälkeen kesäautoilu tuntuu helpolta. Onnettomuuksien vaara tuntuu vähäiseltä.
Totuus on kuitenkin toinen. Onnettomuustilastot ovat synkimmillään juuri kesällä. Eniten onnettomuuksia sattuu kesä-syyskuun välisenä aikana. Esimerkiksi viime vuoden synkin kuukausi oli heinäkuu. Silloin tieliikenneonnettomuuksia sattui 705. Niissä kuoli 56 ihmistä. Koko kesän aikana turmat vaativat 127 henkeä. Vähiten turmia tapahtui helmikuussa, 340.
”Tänäkin kesänä kuolee kolmen kuukauden aikana noin 150 ihmistä ja loukkaantuu 3 000. Kesällä tulee sellainen turvallisuusharha, mikä nostaa onnettomuuslukuja rajusti”, sanoo Liikenneturvan Oulun aluetoimiston aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi.
Talven olosuhteet pakottavat autoilijat varovaisuuteen, mutta kesäkeleillä asenteet höltyvät ja muuttuvat välinpitämättömiksi. Riskialtteimmat viikonpäivät ovat perjantai ja lauantai. Paha piikki on juhannuksen aika. Esimerkiksi vuonna 2000 juhannusviikonlopun aikana torstaista sunnuntaihin liikenteessä kuoli 10 ja loukkaantui 125 ihmistä. Kesälauantait ovat keskimäärin vaarallisimpia. Myös viikonloppujen aamuyön tunteina sattuu tavallista enemmän pahoja onnettomuuksia.
Asenneongelmia kaikissa ikäryhmissä
Kinisjärven mukaansa kesäliikenteessä on selvät riskitekijät, jotka näkyvät onnettomuuksien huomattavana kasvuna: nuoruus, vähäinen ajokokemus ja alkoholi. Näiden yhdistelmä johtaa liian usein suru-uutisiin, sillä nuorten ajokäyttäytymiseen liittyy selkeää tietoista riskinottoa. Tämä näkyy Kinisjärven mukaan onnettomuustyypeissä, jotka kesällä ovat useimmiten tieltä suistumisia ja rajuja törmäyksiä. Jälki on sen mukaista.
”Turvavyötä ei käytetä, autot ovat vanhoja ja huonokuntoisia, renkaat ovat huonot ja kyydissä on usein monta ihmistä”, Kinisjärvi muistuttaa. Kynnys kavereille uhoamiseen madaltuu entisestään etenkin syrjäseuduilla, missä poliisi ei juurikaan pysty valvomaan liikennettä. ”Jos kiinnijoutumisriski olisi suurempi, onnettomuuksia tulisi vähemmän.”
Kinisjärvi ei kuitenkaan syyllistä poliisia vaan pitää syypäänä kesäliikenteen vääriä asenteita, mikä ei ole pelkästään nuorten vaiva. Myös vanhemmilla ja kokeneemmilla autoilijoilla ajotapa muuttuu aggressiivisempaan ja riskialttiimpaan suuntaan.
”Kuumuus madaltaa ärsytyskynnystä. Kiire on usein kova eikä taukoja malteta pitää riittävästi. Ajonopeudet kasvavat ja kun kesäliikenteessä on hyvin monenlaisia kulkijoita, vaaratilanteita riittää. Kesällä sattuvissa onnettomuuksissa on tyypillistä rajut ylinopeudet ja vaaralliset ohitukset.
Liikennemäärät eivät kesäkuukausina juurikaan poikkea muusta ajasta, joten lisääntyviä onnettomuuksia ei Kinisjärven mukaan voida selittää sillä. Lomaliikennettä on paljon, mutta toisaalta työmatka- ja hyötyliikenne vähenee. Sen sijaan liikenteen luonne muuttuu: tien päällä on samaan aikaan niin lomastressissä hikoilevia autoilijoita kuin moottoripyöräilijöitä, karavaanareita, matkailuautoilijoitakin. Kaiken lisäksi seassa liikkuu erilaisia maatalouskoneita ja muita työvälineitä. Tietyöt ja ajoradan reunoilla kiitävät rullaluistelijat ja -hiihtäjät eivät ainakaan tilannetta helpota, Kinisjärvi muistuttaa.
Suomalaiset ovat Kinisjärven mukaan melkoisen joustamattomia liikenteessä. Tämä näkyy etenkin ruuhka-aikoina ja risteys- ja liittymäkäyttäytymisessä. Pinna katkeaa helposti eikä toiselle anneta vähääkään tilaa.
”Asenteet kehittyvät jo varhain, eikä niihin juurikaan voida vaikuttaa autokoulussa”, Kinisjärvi toteaa. Vaikka ajo-opetuksessa on otettu käyttöön uusia oppeja, 18-vuotiaalla on jo asenteet valmiina hänen tullessaan autokouluun.
”Se on aivan varmaa, että vaikka autokoulussa turvavyön käyttöä kuinka muistutetaan, ei sitä käytetä, kun tuolla p-rallia ajetaan.”
Hirvikolarin riski yöllä jopa 70-kertainen
Miehet ovat piittaamattomimpia liikenteessä, mutta toisaalta kesällä tien päälle lähtevät myös sellaiset naiset, jotka eivät talvisin juuri aja. Tämä tuo liikennesoppaan oman lisänsä, joka tekee kesäliikenteestä vielä monisyisempää.
Takavuosina etenkin itäturisteja pidettiin suurena turvallisuusriskinä. Huonokuntoiset ladat ja mosset sileine renkaineen joutuivatkin usein onnettomuuksiin, mutta pääasiassa talvisin. Nyt tilanne on toinen. Suomen teillä liikkuu paljon venäläisten rikkaiden mersuja ja lexuksia, jotka ajavat kovaa hyväkuntoisilla teillämme. Kinisjärven mukaan ne eivät kuitenkaan juuri näy onnettomuustilastoissa.
Merkittävä riski sen sijaan on ihan kotoperäinen. Hirvet liikkuvat paljon kesäöinä ja riski joutua hirvikolariin kesäyönä on peräti 70-kertainen verrattuna päiväsaikaan. Moni ajaa mielellään yöllä, jolloin on viileämpää ja vähemmän liikennettä.
Toinen riskitekijä yöajossa on väsymys. Riittävien lepotaukojen merkitys korostuu, samoin sen, että ei syödä liian raskaasti.
”Aamuyön tunneille kasaantuu paljon onnettomuuksia.”