Romanien asema suomalaisessa yhteiskunnassa on parantunut paljon, mutta paljon on vielä tehtävää. Esimerkiksi valtaväestön suhtautuminen romaneihin on edelleen paikoin hyvin kielteistä.
Suomen edustajana Euroopan romanien ja kiertävien foorumissa toimiva Miranda Vuolasranta sanoi valtaväestön suhtautumisen romaneihin vaihdelleen Suomessa paljon vuosien saatossa.
- 1980-luvulla valtaväestön asenteissa oli paljon myönteistä kehitystä. 1990-luvun loppupuolella asenne kääntyi taas paljon kielteisemmäksi. Nykyään Suomessa on varsinkin nuorten parissa erittäin paljon kielteistä asennoitumista romaneihin.
Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Gunnar Jansson totesi romanien lisääntyneen yhteiskunnallisen aktiivisuuden aiheuttavan romanivastaisuutta. Jansson puhui perjantaina Helsingissä neuvottelukunnan 50-vuotisjuhlien tiedotustilaisuudessa.
- Romanit osallistuvat nykyään enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja se herättää vastavoimaa, uskoo Jansson.
Esimerkkinä romanien osallistumisesta yhteiskunnalliseen toimintaan neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita-Friman Korpela mainitsi osallistumisen politiikkaan. Romaneja on ollut ehdolla kaikissa muissa vaaleissa paitsi presidentinvaaleissa.
- Eiköhän sekin vielä joskus muutu, hän sanoi. Vuolasranta lisäsi, että Euroopassa toimii jo useita romanipuolueita.
Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja sosiaalineuvos Väinö Lindberg sanoi Suomen romaneilla olevan kaksi suurta ongelmaa; koulutus ja työllisyys. Romanien asuntotilanne on hänen mukaansa nykyään erinomainen aiempaan verrattuna.
Vähemmistöohjelma tyrkyllä hallitukseen
Romaniasian neuvottelukunnan 50-vuotisjuhliin valtiovallan tervehdyksen tuonut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) totesi neuvottelukunnan olevan ainutlaatuinen romaniväestön ja valtionhallinnon yhteistyöelin myös kansainvälisesti. Hän aikoo myös toimia sen puolesta, että vähemmistöjen asema paranisi entisestään Suomessa.
- Aion sitoutua siihen, että seuraavaan hallitusohjelmaan luodaan kansallinen vähemmistöohjelma, Hyssälä lupasi.
