Pääkirjoitus: Talous kasvaa, työl­li­syys kohenee – mutta uhkia on ker­ty­mäs­sä me­nes­tyk­sen tielle

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Pääkirjoitus

Ar­mei­jas­sa kan­nat­taa vähän sin­ni­tel­lä­kin

Viime maanantaina 12 800 suomalaista aloitti varusmiespalveluksensa. Ensimmäiset saivat tapeekseen jo tiistaina ja lähtivät takaisin siviilin.

Viime maanantaina 12 800 suomalaista aloitti varusmiespalveluksensa. Ensimmäiset saivat tapeekseen jo tiistaina ja lähtivät takaisin siviilin.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, viitisentoista prosenttia intin aloittaneista eli noin 2 000 varusmiestä jättää palveluksensa kesken. Valtaosa heistä tyhjentää kaappinsa kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana.

Palveluksen keskeyttämisen taustalla on monta asiaa. Muutamia vuosia sitten Tampereen yliopistossa tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan suurimmalla osalla keskeyttäneistä on lievään sopeutumishäiriöön liittyvä syy.

Varusmiespalvelus osuu valtaosalle suomalaisista yhteen elämän käännekohdista ja synnyttää suuria tunteita. Sotaväkeen mennään iässä, jossa keskiasteen opinnot ovat yleensä takana ja irtaantuminen kodista alkanut.

Armeija pakottaa nuoren tottumaan aikaisiin herätyksiin, noudattamaan aikatauluja ja tottelemaan määräyksiä. Tupakaveria ei voi valita sen enempää kuin ruokaa tai vaateparttakaan.

Kenellekään kaikkeen tähän sopeutuminen ei ole helppoa. Silti kannattaa sinnitellä enemmän kuin kaksi viikkoa, sillä armeija opettaa paljon muutakin kuin sotataitoja.


Jalkaväen taisteluohjesäännön tuntemista tärkeämpää ovat ne sosiaaliset valmiudet, joita sotaväessä saa. Siellä oppii sopeutumaan, ymmärtämään erilaisuutta ja toimimaan kaikkien ihmisten kanssa. Vaikka se välillä tekee kipeääkin, se tekee nuorelle ihmiselle hyvää.

Puolustusvoimat voisi pitää huolen siitä, että kenenkään ei tarvitse keskeyttää palvelustaan kasarmien huonon sisäilman takia. Niitäkin keskeyttäjiä on.