Ihmisen ei tarvitse olla erikoinen ollakseen vegaani.
Oululainen Jussi Määttä, 19, ei ymmärräkään, miten veganismi saadaan toisinaan vaikuttamaan hankalalta elämäntavalta. Mediassa nostetaan usein esille vain vahvoja aatteita omaavia vegaaneja, jotka levittävät veganismin ilosanomaa ainoana oikeana oppina.
Jussi on ollut vegaani viime vuoden alusta lähtien, mutta hän lopetti lihan ja kalan syönnin jo 14-vuotiaana. Mitenkään hankalalta muutos ei tuntunut. "Ensimmäisen puolen kasvisruokavuoden aikana taisi tuntua välillä, että olisi kiva syödä vaikka makaronilaatikkoa jauhelihalla", Jussi sanoo, mutta kertoo myös, että myöhemmin lihan syöminen alkoi kuitenkin tuntua ajatuksena itselle luonnottomalta. Vegaaniksi siirtyminen oli taas uusi vaihe, jonka jälkeen esimerkiksi maitosuklaan nautiskelu jäi taakse.
Mitään yksittäistä syytä Jussi ei ruokavalion valinnalleen kerro. Veganismi tuntuu luontevalta ja oikealta, eikä Jussi ajattele, että kasvissyöjien pitäisi perustella kantaansa hyökkääjille, jotka saattavat kysellä esimerkiksi, mikseivät onnelliset luomulampaat kelpaa syötäviksi. Myöskään kasvissyöjien ei pitäisi Jussin mielestä hyökätä syyllistäen lihansyöjien kimppuun.
Jussi itse ei ole pilkun tarkka ruokavaliostaan vaan tekee poikkeuksia maitotuotteiden ja kananmunan syömisen osalta tilanteissa, joissa oman ruokavalion noudattaminen olisi epäkohteliasta tai aiheuttaisi toisille kohtuutonta vaivaa. Esimerkiksi hautajaisissa ei ole ehkä oikea aika ruveta paastoamaan aatteellisista syistä, jos vegaanivaihtoehtoja ei ole tarjolla.
Jussi ei koe kasvissyöntiä millään lailla sekasyöntiä vaivalloisemmaksi. Joitakin maitotuotteista saatavia ravintoaineita saattaa kuitenkin olla tarpeen lisätä ruokavalioon. Tärkein näistä on B12-vitamiini, jota kasvissyöjän tulee nauttia tabletteina. Pimeässä Suomessa voi talvisaikaan olla tarpeen ottaa D-vitamiinia, jota saa kesäisin auringosta, mutta se on tarpeen kaikille, jotka eivät saa sitä maitoon lisättynä. Myös kalsiumia saattaa joutua lisäämään.
