Anssi Kelan toinen albumi Suuria kuvioita vie kummallisille matkoille paitsi tien päälle, myös laulunikkarin pään sisälle. Teos on ollut odotetun kaltainen menestys: elokuun lopulla ilmestynyt levy on kilauttanut kassaa jo 45 000 kertaa.
Anssi Kela kaasutteli eetteriin Mikan faijan BMW:llä kolme vuotta sitten. Riipaiseva tarina kavereiden viimeisestä kohtaamisesta sai jatkoa Nummela-debyytin (2001) biiseistä, joita yhdisti arkinen tapahtumaympäristö ja rankat ihmiskohtalot. Minä ja Morrison -leffassa soinut Milla sinetöi sukseen. Nummela hankittiin 155 000 kotiin, mikä toi taiteilijalle platinalevyn ennätyksellisesti viisinkertaisesti.
Kohu ruokki itseään. Syitä Kelan menestykseen udeltiin asiantuntijoilta tuottajista sosiologeihin. Rakettimainen suksee nostatti myös backlash-ilmiön: Kelaa sekä kehuttiin että haukuttiin samaan aikaan samoilla argumenteilla. Mopo tuntui karkaavan kaikilta muilta paitsi Anssilta itseltään.
"Myrskyn silmässä oli yllättävän tyyntä. Oikeastaan vasta nyt jälkeenpäin alkaa hiljalleen hahmottua, mitä kaikkea tapahtui. Sillä hetkellä kun platinalevyjä ja tunnustuksia satelee, ne eivät oikeastaan tunnu miltään. Niiden arvon ymmärtää varmaan vasta siinä vaiheessa kun niitä ei enää saa", Kela tunnustaa.
Paineista viis
Sivusta katsoen menestyksen voisi kuvitella luoneen kohtuuttomat paineet kakkoslevyn työstämiseen. Kela on toista mieltä.
"Uuden levyn tekeminen ei missään nimessä ollut helppoa, mutta uskon että samat vaikeudet olisivat olleet edessä, vaikkei Nummela olisikaan ollut hitti", musiikkimies aprikoi.
"Tärkeintä oli tehdä levy, johon voin itse olla tyytyväinen. Kansa sitten määrittelee viime kädessä menestyksen äänestämällä kukkaroillaan. Vaikka levy floppaisikin täydellisesti, kaadunpahan ainakin saappaat jalassa", laulunikkari veistelee.
Omalta osaltaan paineita on helpottanut harrastus, joka nollaa mielen tehokkaasti.
"Autourheilu on parin viime vuoden aikana muodostunut minulle henkireiäksi. Kun albumin äänitykset kävivät liian stressaaviksi, oli hyvä painella ajelemaan kartingia, jolloin kaikki musiikkiin liittyvä unohtui täydellisesti vähäksi aikaa."
Uutta putkeen
Kela aloitti levyttämisen puhtaalta pöydältä. Uutukainen sisältää vain yhden vanhan luomuksen. "Laulu petetyille -biisi oli menossa Nummelalle, mutta jätin sen lopulta hautumaan. Muu materiaali syntyi Nummelan jälkeen. Biisit vaativat yleensä syntyäkseen rauhaa eikä rundilla ole sellaiseen tilaisuutta. Suurin osa materiaalista muotoutuikin keikkatauoilla."
Tom Waits on kertonut saksivansa lehdistä erikoisia pikku-uutisia ja ujuttavansa todellisuutta sepitteeseen niiden kautta. Mistä kumpuaa Kelan henkilögalleria ja laulujen tarinat?
"Tuo Waitsin metodi tuntuu mielenkiintoiselta. Ehkä täytyisi kokeilla samaa", Kela heittää mutta myöntää, että klassinen sekametelitekniikka on tuttu työkalu.
"Lauluissani ja niiden henkilöissä on paljon yksityiskohtia todellisesta elämästä. Osa on tapahtunut itselle, osa on kuultu kavereiden suusta. Sitten on tietysti paljon silkkaa sepitettä", trubaduuri listaa.
"Usein jutellessa ihmisten kanssa kuulee jotain inspiroivaa. Esimerkiksi 1972-kappale syntyi erään ystäväni pohdiskeltua ääneen, lähteäkö luokkakokoukseen vai ei. Tuli välittömästi sellainen fiilis, että tuossahan saattaisi olla hyvä aihe", Kela kertoo.
"Faijan haamu taas syntyi erään toisen ystäväni kertoessa siskostaan, joka oli selviytynyt naarmuitta hurjasta auto-onnettomuudesta."
Mikäli Kelasta on kiinni, autoilua rajoitetaan ainakin mitä tulee keikkakiertueen laajuuteen.
"Homma yritetään pitää paremmin hallussa kuin Nummelan jälkeen, jolloin parin vuoden aikana tuli tehtyä yli kaksisataa keikkaa. Kierros alkaa 17 keikan konserttisalikiertueella, jonka jälkeen vedetään pari viikkoa happea ja sukelletaan sitten seitsemän viikon klubirundille."
Anssi Kela konsertoi Raahessa 1.10. ja Oulun Uudella seurahuoneella 28.11.