Vasemmistoliiton väistyvä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on valmis harkitsemaan puolueen presidenttiehdokkuutta, jos pyydetään.
– Olen puolueen uskollinen soturi ja aina valmis toimimaan, Arhinmäki sanoo.
Arhinmäki kertoi asiasta perjantaina Oulussa puoluekokouksen alla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Arhinmäki oli puoleen presidenttiehdokas myös vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Hän on tyytyväinen puolueen tuolloin käymään kampanjaan ja 5,5 prosentin kannatukseen.
Myös EU-parlamentaarikko Merja Kyllönen on väläyttänyt kiinnostustaan seuraaviin presidentinvaaleihin.
Arhinmäen mukaan on todennäköistä, että puolue asettaa oman ehdokkaan, mutta aikaisintaan keväällä tai syksyllä 2017.
Iltapäivällä Oulussa kaupunginteatterissa alkavaa kolmipäiväistä puoluekokousta sävyttävät runsaat henkilövalinnat ja sääntömuutokset.
Käytännössä koko puoluejohto vaihtuu. Arhinmäki ei näe siinä riskiä, sillä hänen mukaansa puolue on nyt yhtenäisempi kuin koskaan aiemmin historiansa aikana.
Hän huomauttaa, että enää puolueen toimintaa ei tarkastella sen jonkin yksittäisen sisäisen ryhmittymän kautta.
Arhinmäki kokee olleensa puoluejohtajana välittäjä kahden aikakauden välillä.
Hän muistuttaa, että tuleva puheenjohtaja Li Andersson on syntynyt 1983 ja vasemmistoliitto perustettiin 1990. Hänellä itsellään on vielä muistoja Skdl:n vappumarsseilta, vaikka on tullut puoluepolitiikkaan mukaan vasta vasemmistoliiton aikana.
Vanhasta puoluejohdosta ovat jatkamassa ainoastaan puoluevaltuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen, jos tulee valituksi varapuheenjohtajaksi. Samoin puheenjohtajakisassa mukana ollut varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen jatkaa eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Arhinmäki ei usko, että hänen ja Anderssonin välille tulee ongelmia vallanvaihdon suhteen. Hän muistuttaa, että hänen ja edeltäjänsä Martti Korhosen yhteistyö sujui ongelmitta ja Korhonen oli hänelle suurena tukena.
Puoluekokouksen sääntömuutosehdotukset keskittyvät aloitteisiin puoluekokouksen aikajakson lyhentämisestä kolmesta kahteen vuoteen ja puoluesihteerin valintatavan muutokseen.
Arhinmäki muistuttaa, että edellisellä kerralla puoluehallitus olisi lyhentänyt välin kahteen vuoteen, mutta puoluekokous päätti toisin. Tällä kertaa puoluehallitus pitää kiinni kolmesta vuodesta.
Arhinmäen mukaan on mietittävä, voidaanko puolueen sisäistä demokratiaa lisätä muutenkin kuin sillä, että 300 puoluekokousedustajaa kokoontuu kahden tai kolmen vuoden välein.
Taustalla on myös kustannukset, sillä piirit ja osastot maksavat puoluekokousedustajien kulut.
Puoluekokoukselle on tehty aloitteita, joissa puoluesihteerin valinta siirrettäisiin puoluevaltuustolle tai puoluehallitukselle.
Arhinmäki ei usko, että puoluekokous on valmis vähentämään omaa valtaansa.
Hän muistuttaa, että puoluesihteeri ei enää ole suuri satraappi, vaan enemmän henkilöstöjohtaja.
Politiikan painopisteen siirtyminen entistä enemmän eduskuntaan on Arhinmäen mukaan muuttanut perinteistä puoluesihteerin roolia.
Sääntömuutokset vaativat kolmen neljäsosan kannatuksen toteutuakseen.
Ouluun kokoontuu 300 puoluekokousedustajaa kolmeksi päiväksi puimaan puolueen asioita.
Mukana on myös kansainvälistä väriä vasemmistoliiton veljespuolueista.
Erityisen huolissaan Arhinmäki on turkkilaisen kurdimielisen HDP:n kohtalosta. Kansanedustajien syytesuoja purettiin tällä viikolla. Arhinmäen mukaan pelättävissä on, että puolueen johto ja kansanedustajat vangitaan.
Puoluejohtotason vieraita ovat Islannin Vinstri Graenin puheenjohtaja Katrin Jakobsdóttir ja Ruotsin Vänsterpartietin puheenjohtaja Jonas Sjöstedt.
Vieraita on myös Irlannista, Norjasta, Kreikasta, Saksasta ja Espanjasta.
Vasemmistoliitolla ei tällä hetkellä ole veljespuoluetta Venäjällä. Arhinmäen mukaan Venäjällä ei ole yhtään puoluetta, joka vastaisi vasemmistoliiton arvoja.