Valtion asuntorahasto (ARA) vaatii Riihi-säätiön hallituksen entiseltä puheenjohtajalta Toivo J. Kanniselta säätiölle perusteettomasti maksettuja korkotukia ja myönnettyjä aravavalainoja takaisin noin 3,5 miljoonan euron edestä. Lisäksi ARA vaatii häneltä epäiltyjen rikosten selvittämisestä aiheutuneita kuluja noin 130 000 euron verran. ARA on jutussa asianomistajana.
Tänään tiistaina Oulun käräjäoikeudessa runsaan viikon tauon jälkeen jatkuvassa Riihi-säätiö- oikeudenkäynnissä Kanniselle luetaan syytteet kaikkiaan 12:sta törkeästä avustuspetoksesta. Kanninen on kiistänyt syytteet.
Epäiltyjen avustuspetosten käsittely on osa käräjäoikeudessa syyskuussa alkanutta pääkäsittelyä. Ensimmäisessä vaiheessa oikeus käsitteli Kannista ja hänen neljää lastaan vastaan esitettyjä syytteitä törkeistä kavalluksista ja avunannosta niihin.
Epäillyt avustuspetokset liittyvät Riihi-säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden vuokratalojen rakennuttamisen ja peruskorjauksen yhteydessä ARA:lle annettuihin vääriin tietoihin muun muassa niiden todellisesta hankinta-arvosta.
Väärää tietoa ARA:lle on annettu myös kohteiden rakennuttajasta. Rakennuttamiseen liittyvissä asiakirjoissa rakennuttajaksi on ilmoitettu Riihi-säätiö. Todellisuudessa rakennuttajatehtäviä on hoitanut Toivo J. Kannisen yksin omistama Livoli Oy. ARA perui vuoden 2002 alussa Riihi-säätiön nimeämisen lainansaajakelpoiseksi yhteisöksi.
ARA:n mukaan nyt oikeudessa käsiteltäviin kohteisiin ei olisi korkotukilain ja ARA:n ohjeistuksen vastaisina voitu myöntää lainkaan korkotukilainaa.
Epäiltyjen rikosten tekoaikana Kanninen päätti käytännössä yksin niin Riihi-säätiön, sen omistamien kiinteistöyhtiöiden ja Livoli Oy:n tekemisistä.
Syytteen mukaan Kanninen on tavoitellut avustuspetoksilla huomattavaa taloudellista hyötyä.
Jutun käsittelylle on varattu kaikkiaan 16 istuntopäivää. Syyttäjä ja vastaaja antavat loppulausuntonsa joulunalusviikolla.