Riihi-säätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen täytyy maksaa takaisin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralle tukia, joita Ara aikanaan myönsi Riihi-säätiölle ja sen omistamille kiinteistöosakeyhtiöille.
Näin linjasi Oulun käräjäoikeus perjantaina ja päätti, että Kannisen pitää pulittaa Aralle arava- ja korkotukilainoista vahingonkorvauksia runsaat 305 000 euroa.
Summa on huomattavasti pienempi kuin se rahamäärä, mitä Ara on Kanniselta vaatinut. Ara haki ensisijaisesti, että Kannisen pitää maksaa sille koko myönnetty korkohyvitys, mikä merkitsee yli kahdeksan miljoonan euron summaa.
Toissijaisesti Ara haki noin 5,2 miljoonan summaa tai ainakin noin 750 000 euroa.
Se siis sai lopulta alle puolet siitä, mitä se oli alimmillaan vaatinut.
Ara on tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun.
”Valtiontukijärjestelmässä ei tulisi lähteä siitä, että virheellisin ja puutteellisin tiedoin haetut ja myönnetyt tuet on mahdollista pitää, kunhan jälkikäteen pystytään todistamaan, että tuet on edes osin käytetty oikeaan tarkoitukseen”,
Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoo Aran tiedotteessa.
Rossilahti sanoo Kalevalle Aran päättävän lähiaikoina, lähteekö se valittamaan tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.
Rikastumiskielto esti
maksattamasta kaikkea
Ratkaisussaan Oulun käräjäoikeus puntaroi etenkin niin sanottua rikastumiskieltoa. Sillä tarkoitetaan sitä, ettei vahingon kärsijää saa lain mukaan asettaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan kuin hän oli ennen vahinkotapahtumaa.
Aran myöntämillä tuilla on rakennettu Oulun seudulle Riihi-säätiön kiinteistöosakeyhtiöt, joten se on saanut haluamansa eli vähävaraisille asukkaille kohtuullisen hintaisia vuokrahuoneistoja.
Jos Kannisen pitäisi maksaa kaikki maksetut tuet takaisin, olisi Ara saanut siten sekä talot että vahingonkorvaukset eli se olisi päässyt parempaan asemaan kuin sillä oli ennen Kannisen tekemiä rikoksia.
Käräjäoikeuden mielestä rikastumiskieltoperiaatteen vuoksi ei voida menetellä niin, että Kannisella maksatetaan kaikki myönnetyt tuet. Ara ei kuitenkaan kyennyt todistamaan oikeudelle, minkä verran Kanninen käytti tukia asuntotuotantolain säännösten vastaisesti.
Tästä syystä käräjäoikeus päätti nojata korkeimman oikeuden ratkaisuun, jossa rikollisen menettelyn vahingon määränä pidettiin noin 305 000 euroa ja se maksattaa tämän Kannisella.
8 miljoonan omaisuus ja
kymppitonnien kuukausitulot
Kanninen vaati käräjillä, että hänen maksettavakseen mahdollisesti määrättävää summaa soviteltaisiin. Vahingonkorvauksen sovitteluun on yleensä tuomioistuimissa suhtauduttu nihkeästi silloin, kun rikos on tehty tahallaan ja sillä on yritetty hyötyä.
Oulun käräjäoikeus tarkasteli Kannisen taloudellista tilannetta ja päätti, ettei summaa ole syytä sovitella.
”Hän (Kanninen) on käräjäoikeudessa ilmoittanut, että hänellä on vähintään 8 miljoonan euron suuruinen varallisuus ja että hänen tulonsa ovat 30 000–40 000 euroa kuukaudessa.
Noissa olosuhteisessa käräjäoikeus katsoo, että Kanniselle tuomittava vahingonkorvaus tai sille määrättävä viivästyskorko eivät vielä muodostu hänelle kohtuuttoman raskaiksi: Tuollainen korvausvastuu ei vielä edellä kerrotut tulot ja varallisuus huomioon ottaen raunioita hänen ja hänen perheensä toimeentuloa.”
Erimielinen jäsen arvioi
vahingot suuremmiksi
Oulun käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut yksimielinen. Yksi oikeuden kolmesta jäsenestä olisi määrännyt Kannisen maksamaan Aralle enemmän.
Hän olisi ottanut huomioon niin sanotun korkokikkailun, jota tapahtui Kannisen ja kiinteistöyhtiöiden välillä. Se hyödytti niin Riihi-säätiötä, Kannista kuin hänen hallinnoimaansa Livoli Oy:täkin.
”Vaikka nuo varat on palautettu tuen saaneille kiinteistöyhtiöille, epäselvyyksistä voidaan päätellä, että osa noista tuista on täytynyt mennä muuhun kuin asuntotuotantolakien mukaisiin tarkoituksiin”, tuomari totesi.
Hän päätyi arvioimaan, että Kannisen Aralle aiheuttaman vahingon määrä on yhteensä 600 000 euroa.
Oikeudenkäyntikulujen osalta hän oli samaa mieltä kahden muun tuomarin kanssa. Oikeus päätti, että Kannisen pitää maksaa Aran vaatimista yli 198 000 euron oikeudenkäyntikuluista noin 75 000 euroa. Hänen omat oikeudenkäyntikulunsa olivat runsaat 82 000 euroa.
Toivo J. Kanninen ei halunnut kommentoida käräjäoikeuden ratkaisua Kalevalle.
Toinen kerta samassa
käräjäoikeudessa
Oulun käräjäoikeus otti nyt toista kertaa kantaa Kannisen maksettavaksi määrättäviin vahingonkorvauksiin. Se käsitteli ne ensimmäisen kerran vuonna 2008 antamassaan tuomiossa, jossa kaikki Toivo J. Kannista vastaan nostetut syytteet ja korvausvaatimukset hylättiin.
Asian käsittely eteni Rovaniemen hovioikeuden kautta korkeimpaan oikeuteen, joka palautti vahingonkorvausten käsittelyn Oulun käräjäoikeuteen keväällä 2012.
KKO tuomitsi päätöksellään Kannisen kahden vuoden kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 12 törkeästä avustuspetoksesta ja 17 törkeästä kavalluksesta.
