Opetusministeriön veikkausvoittovaroista myöntämät urheilija-apurahat on suunnattu ainakin Pekingin olympiamitaleilla mitattuna oikeisiin osoitteisiin. Kaikki tähän mennessä mitalin voittaneet suomalaiset, ampujat Henri Häkkinen ja Satu Mäkelä-Nummela sekä soutajat Minna Nieminen ja Sanna Sten, ovat saaneet 15000 euroa vuosittaista tukea.
Urheiluasioista vastaava ministeri Stefan Wallin (r.) on mielissään tukipolitiikan onnistumisesta. Aina riittää kuitenkin keskusteltavaa siitä, mikä on yhteiskunnan osuus huippu-urheilun tukemisessa.
-Julkisilla varoilla ei voida koskaan mennä siihen, että urheilijan koko toimeentulo olisi turvattu urheilija-apurahalla. Apuraha on pesämuna, joka mahdollistaa ansiotyön tai muiden sponsoritulojen ohella urheilijan keskittymisen omaan lajiinsa, Wallin sanoi STT:lle torstaina Pekingissä.
Panostus huippu-urheiluun kasvaa
Ministerin mukaan apurahojen jaossa on suotavaa, että mahdollisimman monella olisi saumat keskittyä urheiluun. Tänä vuonna tukea sai 79 urheilijaa, kun tukiurheilijoiden määrä kaksi vuotta sitten oli 58. Samassa suhteessa on kasvanut myös urheilija-apurahoihin käytetty summa. Vuonna 2006 apurahoja myönnettiin 672000 euroa, mutta tänä vuonna niihin on suunnattu 942000 euroa. Kasvun suunta jatkuu.
-Huippu-urheilun saama tuki nousee ensi vuonna noin 17 prosenttia, Wallin kertasi ensi vuoden budjettinäkymiä, mutta korosti, että tuossa summassa on mukana muukin tuki kuin urheilija- ja valmentaja-apurahat.
Suuriin urheilumaihin verrattuna Suomi on huippu-urheilun tukemisessa kuitenkin pikkutekijä. Valtio onkin veikkausvoittovaroja jakaessaan tavallaan linjannut tuen tason, jolla pärjätään sitten niin hyvin kuin mahdollista.
Ministerin mukaan Suomen huippu-urheilu on olosuhteisiin, muun muassa kansainväliseen kilpailutilanteeseen, nähden hyvässä kunnossa. Peking on hänen arviossaan tuorein mittari. Kolme mitalia kisojen ollessa kesken on ministerin mukaan hyvä saavutus.
Wallin lupaa olympiadin päättyessä kuitenkin tiivistä tarkastelua siitä, miten huippu-urheilun strategiaa voidaan terästää. Opetusministeriö käy syksyn aikana aihetta läpi vastuullisten tahojen, muun muassa Olympiakomitean, kanssa.
Dopingtestaamiseen lisää rahaa
Huippu-urheilun tukemisen yhtenä suuntauksena on jatkuvasti kasvava panostus antidopingtoimintaan.
-Tänä vuonna Suomessa tehdään noin 1700 testiä, ja tavoitteeni olisi lisätä määrärahoja niin paljon, että Euroopan neuvoston asettama kahden tuhannen testin raja menisi rikki viimeistään vuonna 2010, Wallin sanoi ja kertoi testimäärärahojen kasvavan ensi vuonna 200000 eurolla.
Pekingissä on toistaiseksi oli torstaihin mennessä julkistettu neljä positiivista dopingtapausta noin 4000 testistä.
-Toivottavasti näistä kisoista ei tule mitään suuren luokan dopingskandaalia, Wallin toivoi ja muisteli pikajuoksija Ben Johnsonin käryn aiheuttamaa kohua Soulissa 1988.
Ministeri on seurannut viikon aikana laajalla skaalalla suomalaisten edesottamuksia kisoissa ja päässyt lisäksi nauttimaan muun muassa Usain Boltin kahdesta ME-juoksusta ja Jelena Isinbajevan seiväsennätyksestä. Lauantaisen keihään loppukilpailun hän katsoo kuitenkin kotisohvalta. Wallin matkustaa perjantaina kotiin, sillä lauantaina on hänen nuorimman tyttärensä kuusivuotispäivä.
Wallin kannattaa talvikisojen hakua
Wallin kannattaa presidentti Tarja Halosen ajatusta siitä, että Suomen olisi syytä hakea talviolympialaisia. Halonen kannusti talvikisojen hakuun keskiviikkona Turun Sanomien haastattelussa.
Presidentin mukaan hakua voisi ajatella Euroopan unionin tasolla, ja kilpailupaikkojen etäisyydet toisistaan pitäisi mieluummin miettiä matkaan kuluvana aikana kuin kilometreinä. Esimerkiksi meneillään olevissa olympialaisissa purjehduksen kisakaupunki Qingdao ja ratsastuksen Hongkong vaativat lentoyhteyden Pekingistä.
-Suomi voisi hakea kisoja yhdessä vaikka muiden Pohjoismaiden kanssa, Wallin sanoi torstaina Pekingissä.
Vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaisten jälkeen Suomi on hakenut kerran talvikisoja. Yhteishaku Norjan kanssa ei kuitenkaan sytyttänyt Kansainvälistä olympiakomiteaa, ja Torino sai vuoden 2006 talviolympialaiset.
Valtio rakensi yleisurheilun 2005 MM-kisojen yhteydessä suurtapahtumien strategiaa, jonka mukaan Suomen kannattaa anoa urheilun tietyn mittaluokan kisoja. Haut ovat tuottaneet tulosta, sillä esimerkiksi ensi vuonna Suomessa järjestetään jalkapallon naisten EM-kilpailut ja nuorten olympialaiset ja vuonna 2012 jääkiekon MM-kilpailut. Tulevien vuosien toiveissa ovat lisäksi muun muassa purjehduksen MM-kilpailut ja yleisurheilun EM-kilpailut.
Yhden lajin arvokisat ovat mittaluokaltaan aivan muuta kuin olympialaiset, vaikka talvikisat eivät olekaan niin suureelliset kuin kesäkisat. Ministeri Wallin pitää kuitenkin realistisena ajatusta, että Suomessa kisattaisiin tulevaisuudessa talviolympialaiset.
-Taloudellisten panosten hoitamisen pitäisi tapahtua yhteistyönä. Kyllä sponsoreita on aika paljon liikenteessä, kun tämän mittaluokan kisoista puhutaan, Wallin sanoi.
STT-KAIJA YLINIEMI