Älkää kouhottako kokoomuksen perässä – unohtakaa kykypuolueen uusi puheenjohtaja Petteri Orpo.
Poliittinen valta ei Suomessa asu hänessä, vaan 55-vuotiaassa insinöörissä Juha Sipilässä.
Suomen poliittisesta historiasta löytyy useita esimerkkejä siitä, että hallituksessa menestyy puolue, joka on sinut hallituksen ohjelman kanssa. Puheet kokoomuslaisesta hallitusohjelmasta ovat mielikuvapolitiikkaa, jolle ei löydy vallitsevasta todellisuudesta muuta katetta kuin Suomen valtion velkaantumisen pysäyttäminen.
Muuten kokoomuslaiset eivät pidä hallitusohjelmaa omanaan – eikä asia helposti muuksi muutu. Maakuntauudistus on suurten kaupunkien kokoomuslaisille vastenmielinen, mikä heijastuu jatkossakin politiikkaan kokoomuksen sisäisenä kipuiluna.
Perussuomalaiset etsii itseään puolueena – ja perussuomalaiset poliitikot alkavat pian huolestua tosissaan, koska puolueen alle kymmenen prosentin gallup-kannatus täyttää syksyllä vuoden. Heille hallitusohjelma ei myöskään tarjoa maakuntauudistuksen kaltaista kultamunaa, jonka hautominen poistaisi lähes kaiken vaikean hallitusohjelman tuottaman tuskan.
Vain yksi puolue on sinut hallitusohjelman kanssa
Jäljelle jää tosiasia, että vain yksi hallituspuolue on sinut itsensä, johtajansa ja hallitusohjelman kanssa.
– Haemme nyt kiivaasti ratkaisuja maatilojen akuuttiin rahoituskriisiin valtiontakauksilla ja laina-aikoja jatkamalla. Pyrimme konkreettisin toimenpitein edistämään biokaasun käytön lisäämistä. Se päivä ei ole enää kaukana, kun tilan biokaasulla kuljetaan omavaraisesti. Jotkut tekevät siitä myös sähköä ja lämpöä, keskustan puoluejohtaja Juha Sipilä muun muassa sanaili linjapuheessaan lauantaina.
Sipilä ei ehkä jää poliittiseen historiaan suurena yhteiskunnallisena ajattelijana, mutta kahden kauden pääministeriksi hän on hyvää vauhtia matkalla. Biokaasu-puheiden kaltaista keskustalaisen arjen tuntemusta löytyi Sipilän puheesta paljon.
Pääministeri on vuoden aikana päässyt sisään kansainväliseen politiikkaan ja alkanut omien sanojensa mukaan nauttia siitä. Itsevarmuus on lisääntynyt Sipilän olemuksessa. Uusilla tehtävillä on tapana kasvattaa ihmistä uusiin mittoihin.
– Yksi asia ensimmäisen vuoden aikana on yllättänyt minut positiivisesti. EU:n ja muiden kansainvälisten asioiden hoitaminen on ollut todella mielenkiintoista. Kreikka-, maahanmuutto- ja muut neuvottelut ovat olleet antoisia ratkaisukeskeiselle ihmiselle, Sipilä kertoi.
Sipilä kulkee Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen viitoittamaa tietä
Sdp oli vuosina 1995–1999 sinut hallitusohjelman kanssa, ja Paavo Lipponen kasvoi kahden kauden pääministeriksi.
Keskusta oli vuosina 2003–2007 sinut hallitusohjelman kanssa, ja Matti Vanhanen kasvoi kahden hallituksen pääministeriksi.
Kevääseen 2019 asti ennustaminen on vaikeata, mutta valistuneiden arvausten tekeminen on perusteltua. Hiljaiset merkit puhuvat sen puolesta, että Sipilä on nousemassa asemaan, josta on mahdollista Lipposen ja Vanhasen tavoin voittaa kahdet peräkkäiset eduskuntavaalit.
Esimerkiksi kokoomuksen strategit arvioivat, että keskusta saattaa olla suurin puolue myös keväällä 2019.
Virallisesti kokoomus haluaa takaisin pääministeripuolueeksi, mutta toissijaisena tavoitteena kokoomuksessa on varmistaa puolueen jatko hallituksessa siinäkin tapauksessa, että keskusta jatkaa suurimpana puolueena.
Jättiläismäinen hahmo kuvastaa Sipilän valta-asemaa
Sipilän puhuessa Seinäjoki-areenassa hänen taakseen heijastui jättiläismäinen hahmo – valkokankaalla näkyneen Sipilän koko kuvastaa hänen kokoaan ja valtaansa suomalaisessa politiikassa juuri nyt.
Todellisen Sipilän koko hahmon edessä kuvastaa keskustan kokoa puolueena. Keskusta sai Ylen tuoreimmassa gallupissa 20,2 prosenttiyksikön suosion. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa annettiin lähes kolme miljoonaa ääntä (2 983 856). Keskusta sai niistä 626 218.
Suomi on yhteiskunnallisen vallan näkökulmasta pirstaloitunut monipuoluedemokratia. Keskusta johtaa 5,5 miljoonan ihmisen maata 600 000 ihmisen tuella. Keskustan nykyinen gallup-kannatus olisi ääniksi muutettuna 602 739, jos kannatus suhteutettaisiin viime vaalien äänestysaktiivisuuteen. Keskusta on menettänyt vain parinkymmenentuhannen äänestäjän tuen.
Tuntevatko kilpailijat keskustaa?
Sipilä taisi osata nimetä syyn, miksi kannatus on säilynyt.
– Kilpailijamme väittävät, että hallituksen päätöksistä ei puolueena tunnista keskustaa. Minun vastaukseni tähän on se, että he eivät tunne keskustaa, Sipilä sivalsi.
Pääministeri tietää, mistä puhuu.
Jos maakuntauudistus etenee maaliinsa, keskusta onnistuu vain 600 000 ihmisen tuella toteuttamaan Suomessa melkoisen sisäisen vallankumouksen. Perussuomalaiset ja kokoomus ovat muodollisesti mukana, mutta henkisesti maakuntauudistus ei tyydytä niiden kannattajien tarpeita.
– Oma rautalankamallini keskusta-aatteen ytimestä on kolmio, jonka kärjessä ovat ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde. Ihmisyydessä yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen ja välittäminen, oma vastuu, sivistys sekä jokaisesta kodista mahdollisuus kouluttautua tohtorin hattuun saakka ovat keskustalaisuuden ydintä. Ihmisyyttä on myös se, että pidämme sydämen lämpimänä heitä kohtaan, jotka pakenevat hätää ja vainoa, Sipilä painotti.
Sipilä on voittamassa varallisuudesta seuraavat epäluulot
Insinöörimies pystyy vetoamaan köyhän asiaa tärkeinä pitäviin keskustalaisiin, joita on valtavasti. Samalla Sipilä on voittamassa epäluulot, jotka ovat seurausta hänen henkilökohtaisesta varallisuudestaan.
Politiikan henkilöityminen puolueiden puheenjohtajiin jatkuu. Henkilöhahmona Sipilä vetoaa omiinsa tasolla, joka saattaa olla Orpolle ja Sdp:n Antti Rinteelle tavoittamaton.
On siis syytä unohtaa kokoomuksen saama mediahuomio ja kääntää katse henkilöön, joka suurinta valtaa Suomessa käyttää.
Sipilälle tosin taitaa sopia hyvin, että kouhotus muiden ympärillä jatkuu. Kouhotuksen katveessa Sipilä ohjaa Suomea haluamaansa suuntaan koko ajan vahvistuvan asemansa turvin.
Huomio pitää kääntää Sipilään, jotta hänen linjastaan käydään hänen asemansa edellyttämää kriittistä, rakentavaa ja reipasta keskustelua.
Keskustan ja Sipilän linjasta pitäisi väitellä julkisuudessa paljon enemmän kuin kokoomuksen linjattomuudesta.