Oululainen Pro Nutrition Finland Oy veti viime viikolla markkinoilta Supermass Prezone -ravintolisätuotteitaan, koska ne sisälsivät agmatiinisulfaattia, joka on luokiteltu hyväksymättömäksi uuselintarvikkeeksi. Prezone-tuotteiden käyttö kehotettiin lopettamaan välittömästi.
Asia sai jonkin verran julkisuutta, mutta on vain yksittäinen seikka isommassa kokonaisuudessa. Ravintolisämarkkinat on nimittäin hyvin villi ala. Erityisen villeiksi ne tuntuvat käyneen fitnesspiireissä.
Vielä tänäänkin ainakin yksi merkittävä ravintolisiä myyvä verkkokauppa opastaa suomenkielisillä sivuillaan, millaisia määriä agmatiinisulfaattia kaupan mukaan kannattaisi käyttää. Kyseistä tuotetta ei sentään kaupasta löydy myytävänä.
Agmatiinisulfaattia on ollut aiemmin monien yhtiöiden tuotteissa ja sen vuoksi on tehty Euroopassa useita takaisinvetoja. Oululaisfirma ei tässä suhteessa ole mikään poikkeus eikä sitä pidä pitää tämän vuoksi minään pahiksena. Se toimii omalla markkinallaan samoilla pelisäännöillä kuin muutkin ja myy myös urheilijoille täysin paikallaan olevia tuotteita.
Onko kyseinen aine vaarallista? Tämä asia on kysymysmerkki, koska sen turvallisuutta ei ole arvioitu. Bodauksessa sitä käytetään, koska sen uskotaan parantavan niin sanottua pumppia lihaksissa.
Agmatiinisulfaatti ei ole likimainkaan ainoa kyseenalainen aine ravintolisissä. Tälläkin hetkellä Suomen markkinoilta löytyy tuotteita, jotka sisältävät aineita, joiden käyttö on urheilusuorituksessa kiellettyä. Tunnetuin aine on todennäköisesti 4-amino-2-metyylipentaani, joka tunnetaan Suomessa yleisemmin nimellä AMP-sitraatti.
Juttelin viime vuonna kyseisestä aineesta Suomen antidopingtoimikunnan (ADT) lääketieteellisen johtajan Timo Seppälän kanssa. Kysyin häneltä, onko kyseessä dopingaine. Seppälä vastasi, että kyseessä on nimenomaan dopingaine. Olkoonkin, että harjoituskaudella sen käyttö ei ole kielletty.
AMP-sitraatti muistuttaa rakennekaavaltaan ja biologisilta ominaisuuksiltaan aiemmin markkinoilla ollutta metyyliheksaaniamiinia, joka tunnetaan yleisesti nimellä DMAA. Tuokin aine on urheilusuorituksessa kielletty aine. Se vedettiin markkinoilta useissa maissa - myös Suomessa - terveyshaittojen vuoksi.
DMAA on aiheuttanut Timo Seppälän mukaan myös runsaasti dopingkäryjä. Useat näistä ovat todennäköisesti tulleet siten, ettei urheilija ole tiennyt käyttäneensä kiellettyä ainetta.
Täsmälleen sama vaara piilee edelleen markkinoilla olevan AMP-sitraatin kohdalla. Usein tuotepurkeissa tai ravintolisiä myyvissä kaupoissa ei ole mitään mainintaa siitä, että aine saattaa aiheuttaa dopingkäryn.
Voit siis lampsia Oulussakin kivijalkakauppaan, ostaa sieltä kovilla ylisanoilla mainostettua ravintolisää ja jäädä kiinni dopingtestissä. Asiaa mutkistaa entisestään se, että aineista käytetään useita eri nimiä.
Vastuu on täysin käyttäjällä, että hän lukee huolella purkista tuoteselosteen ja tarkistaa, ettei se sisällä urheilussa kiellettyjä aineita.
Valistunut arvaus kuuluu, että AMP-sitraattikin voi joutua myyntikieltoon ja pois markkinoilta.
Tämä ei pulveritehtailijoita hidasta, sillä aineelle on jo kehitetty uusi seuraaja.
Jokaisen omaksi pohdittavaksi jää siis jatkossakin, mitä ainetta pitää turvallisena ja tarpeellisena.
Therese Johaugin käryn opettamana kannattaa miettiä sitäkin, minkälaista huulirasvaa levittää huulinsa.
Huolimattomalle seuraukset voivat olla rajut.
Juttua varten on haastateltu ADT:n ja Eviran asiantuntijoita sekä suomalaista ravintolisäyrityksen edustajaa. Kaleva ei tavoittanut perjantaina Pro Nutrition Finland Oy:n edustajaa kommentoimaan aihetta.