Ana­lyy­si: Putinin uraa­ni­hauis pul­lis­tuu Py­hä­joel­la – Venäjä käyttää valtion ydin­voi­ma­yh­tiö­tä ul­ko­po­li­tii­kan työ­ka­lu­na

Hybridiuhkien tutkijoille Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom on Kremlin vallan työkalu, mutta Hanhikiven voimalahanke Pyhäjoella on esimerkki siitä, miten Venäjän vaikutusvaltaa suitsitaan.

Energiayhtiö Fennovoima suunnittelee ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Ydinvoimaa ja hybridivaikuttamista ruotiva selvitys esiteltiin tiistaina Riiassa. Siitä kertoivat muun muassa varajohtaja Käsper Kivisoo Helsingin hybridikeskuksesta (vas.) ja tutkija Gunnar Faith-Ell Tallinnan kyberturvallisuuskeskuksesta.
Energiayhtiö Fennovoima suunnittelee ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoen Hanhikivenniemelle.
Energiayhtiö Fennovoima suunnittelee ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoen Hanhikivenniemelle.
Kuva: Vesa Joensuu

Hybridiuhkien tutkijoille Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom on Kremlin vallan työkalu, mutta Hanhikiven voimalahanke Pyhäjoella on esimerkki siitä, miten Venäjän vaikutusvaltaa suitsitaan.

Energiavienti ei ole Venäjälle vain bisnestä, se on myös keino saada vaikutusvaltaa muissa maissa. Muun muassa Pyhäjoelle ydinvoimalan toimittava Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom on Kremlin raa’an voiman suonikas muskeli.

-

Näin voi tiivistää ydinvoimaa ja hybridivaikuttamista käsittelevän raportin, jota esiteltiin Riiassa tällä viikolla.

Raportin laatimiseen osallistui neljä kansainvälistä keskusta: Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskus Helsingissä, Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus Tallinnassa, Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus Riiassa ja Naton energiaturvallisuuden osaamiskeskus Vilnassa.

Keskusten asiantuntijat katsoivat tarpeelliseksi penkoa ydinvoimahankkeita, koska ala on saanut hybridivaikuttamisen analyysissä vähemmän huomiota kuin esimerkiksi öljyyn ja kaasuun liittyvä vallankäyttö.

Selvityksen viesti on, että Venäjän valtion omistama Rosatom tulisi nähdä Kremlin ulkopolitiikan työkaluna.

Raportti viittaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin valtakauden ensimmäiseen energiastrategiaan, jossa asiasta puhutaan avoimesti. Strategia linjaa, että Venäjän energiaresurssit ovat ”sisä- ja ulkopolitiikan toteutuksen välineitä” ja että ”maan rooli globaaleilla energiamarkkinoilla määrittelee suurelta osin sen geopoliittisen vaikutusvallan”.

Esimerkiksi Baltiassa on koettu, että Venäjä käyttää kaasukauppaa politiikan välineenä.

Mitä tämä sitten merkitsee Suomelle? Vastaukset eivät ole ihan yksioikoisia

Vahvistuuko Kremlin vaikutusvalta Suomessa?

Energiayhtiö Fennovoima suunnittelee rakentavansa ydinvoimalan Pyhäjoella sijaitsevalle Hanhikivenniemelle. Laitoksen toimittaa Rosatom, jonka tytäryhtiö omistaa kolmanneksen Fennovoimasta.

Hanhikivelle tulee venäläinen ydinreaktori, joka on vuosikymmenestä toiseen varsin riippuvainen venäläisestä uraaninkäsittelypalvelusta. On mahdollista spekuloida, että uraanin toimituskatkoksia voi tapahtua vaikkapa kauppasodan tai poliittisten jännitteiden seurauksena.

Hankalampi kysymys on, kuinka suuren vaikutusvallan tämä antaa Kremlin käsiin.

Polttoaineen toimittajan vaihtaminen ei ole täysin mahdotonta. Varajohtaja Käsper Kivisoo Hybridikeskuksesta kertoo, että Ukrainassa tällainen vaihto on toteutettu.

On selvää, että Hanhikiven voimalahanke on Venäjälle tärkeä, ja se on kiinnostunut vaikuttamaan keskusteluun niin julkisuudessa kuin kulissien takana.

Ydinvoimaa ja hybridivaikuttamista ruotiva selvitys esiteltiin tiistaina Riiassa. Siitä kertoivat muun muassa varajohtaja Käsper Kivisoo Helsingin hybridikeskuksesta (vas.) ja tutkija Gunnar Faith-Ell Tallinnan kyberturvallisuuskeskuksesta.
Ydinvoimaa ja hybridivaikuttamista ruotiva selvitys esiteltiin tiistaina Riiassa. Siitä kertoivat muun muassa varajohtaja Käsper Kivisoo Helsingin hybridikeskuksesta (vas.) ja tutkija Gunnar Faith-Ell Tallinnan kyberturvallisuuskeskuksesta.

Tuore selvitys perkaa muun muassa sitä, mitä kulissien takana tapahtui vuonna 2015. Silloin Fennovoima tarvitsi lisää suomalaista omistuspohjaa viedäkseen ydinvoimahanketta eteenpäin. Lopulta pääosin valtion omistama Fortum osti sen osakkeita.

Suomessa keskusteltiin siitä, painostettiinko Fortumia osallistumaan hankkeeseen. Suojelupoliisi puolestaan kertoi vuosikirjassaan, että 2015 ulkomaisen tiedustelun keskeisiin päämääriin kuului Suomen energiapolitiikkaan vaikuttaminen.

Tämä viittaa siihen, että bisneshanke voi kärjistyä valtiotason kiistaksi, jossa on mahdollisesti uhan elementtejä, uudessa raportissa pohditaan.

Suomi myönteinen esimerkki

Loppujen lopuksi Hanhikiven hanke näyttäytyy analyysissä suhteellisen positiivisessa valossa. Suuret huolet liittyvät Rosatomin muihin hankkeisiin.

Asiantuntijoiden kanssa keskustellessa Suomi mainitaan toistuvasti myönteisenä esimerkkinä.

Kivisoo mainitsee, että Suomi on rajannut Venäjän vaikutusvaltaa energiasektorilla edellyttämällä, että Fennovoiman omistus tulee 60-prosenttisesti EU- tai EFTA-maista. Lisäksi Säteilyturvakeskus (STUK) on osoittanut, että se on tiukka ja riippumaton valvoja, joka ei taivu myönnytyksiin.

Suomi on myös hyvä esimerkki siitä, miten terävä media raahaa valoon hankkeen mähmäiset sotkut – näin sanoo vanhempi asiantuntija Benjamin Heap Naton startegisen viestinnän osaamiskeskuksesta.

Heap viittaa muun muassa kroatialaisyhtiön tapaukseen vuonna 2015. Kun Fennovoima tarvitsi nopeasti lisää EU:sta tulevia omistajia, pelastajaksi ilmestyi Migrit Solarna Energija Kroatiasta. Media kuitenkin paljasti yhtiön venäläiset taustat, ja se pudotettiin pois Fennovoiman palapelistä.