Ampumahiihto juuttuu Suomessa pikkulajien kastiin, jos kotimainen lajiliitto ei ala pian panostaa tosissaan valmennusjärjestelmään ja nuorten urheilijoiden tukemiseen kohti aikuisten menestystä. Laji kaipaa kipeästi arvokisamitalia, ja mieluummin jo seuraavista olympialaisista.
--?Sanoin jo vuosi sitten, että tulee kiire ajatellen Sotshin 2014 olympialaisia. Liitossa on tehtävä peliliikkeitä. Me maksamme nyt siitä, että kymmenen vuotta sitten järjestelmä ei ollut riittävän hyvä, päävalmentaja Jonne Kähkönen linjasi suomalaisten urakan päätyttyä Vancouverin kisoissa.
Tämän talven olympialaisiin valmennus Kähkösen mielestä epäonnistui, koska ampumahiihto ei saanut kisoihin toivomiaan viestijoukkueita, vain neljä urheilijaa. Synkkyyttä korosti se, että lajin harvat kärkinimet epäonnistuivat Whistlerin olympiapuiston laduilla. Parhaaksi sijoitukseksi jäi Timo Antilan 40. sija pikamatkalla.
Kärkiurheilijoilla liikaa paineita
Antila oli joukkueen urheilijoista se, jonka Olympiakomitea valitsi mukaan valintarimaa hipoen ja oikeastaan sen alittaen. Eniten odotettiin Paavo Puuruselta ja Kaisa Mäkäräiseltä, mutta he eivät pystyneet taistelemaan kunnon sijoituksista.
--?Kun tasomme ei ole tarpeeksi leveä, kärkiurheilijoille kertyy paineita. Joskus olisi hyvä saada joukkueesta turvaa ja päästä yhdessä käymään asioita läpi, Kähkönen sanoi.
--?Toki lajin luonne on sellainen, että niitä paineita pitää pystyä käsittelemään, Kähkönen myönsi.
Puurusen osalta kisat pilasi hänen kohdalleen osunut räntäsade viime sunnuntain pikakilpailussa. Se nosti tien pystyyn takaa-ajokisaan, jota Puurunen piti päätavoitteenaan. Puurunen oli kisan jälkeen myöntänyt, ettei nähnyt ensimmäisen makuuammuntapaikan ohilaukauksista ollenkaan, mihin kudit osuivat. Keli oli niin hankala.
--?Itävaltalaiset kysyivät sprinttien jälkeen aivan aiheellisesti, oliko keli niin huono, että kisat olisi pitänyt siirtää, Kähkönen kertoi.
Mäkäräisellä alkoi tammikuun pitkittyneestä vatsataudista laskeva kierre, jota hän ei pystynyt oikaisemaan.
--?Sellaisessa tilanteessa tulee helposti puristusta. Hänen hiihtonsa ei ollut niin hyvää, että sillä olisi menestynyt, Kähkönen kuvasi.
Nuoret aikuiset avainasemassa
Vaikka olympiamenestys oli huono, Kähkönen ei ole valmis luovuttamaan. Valoa tunnelin päässä näkyy sikäli, että ampumahiihdon nuorten aluevalmennusjärjestelmä on ollut pari vuotta hyvässä iskussa. Kiperämmäksi tilanne menee, kun nuorista pitäisi koulia kansainvälisesti menestyviä aikuisia.
--?Miehissä on nyt 19--21-vuotiaissa hyvin massaa. Heidät pitää vain saada pysymään lajissa mukana ja ymmärtämään, mitä huippu-urheilu vaatii. Nuorten naisten kohdalla puhumme aivan yksittäisistä urheilijoista, Kähkönen kuvasi ampumahiihdon jälkikasvun tilannetta.
Ampumahiihtäjiä kasvaa muun muassa Sotkamon hiihtolukiossa ja Salpausselän lukiossa Lahdessa, jossa ei kuitenkaan ole ampumahiihtoon vihkiytynyttä valmentajaa. Olennainen lajikeskus on myös Kontiolahti, jossa paikallinen seura ja alueen urheiluakatemia tekevät tuloksekasta työtä.
--?Kontiolahdella on Anatoli Hovantsev päätoimisena valmentajana, Kähkönen viittasi maajoukkueen entiseen päävalmentajaan.
Kaikkiaan lajin parissa olevat päätoimiset valmentajat ovat laskettavissa yhden käden sormin.