Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen esitetään uusia pelisääntöjä. Opetusministeriön työryhmä katsoo, että laskennan pohjana olevan yksikköhinnan pitäisi kohdella tasapuolisemmin erilaisia ammattikorkeakouluja.
Suurin osa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta laskettaisiin edelleen opiskelijamäärän mukaan. Osa rahoituksesta laskettaisiin suoritettujen tutkintojen perusteella ja osa tutkimus- ja kehitystyön perusteella.
Näiden lisäksi kaikki ammattikorkeakoulut saisivat koostaan riippumatta perustoimintoihinsa tasasuuruisen erän.
Ehdotukset eivät vaikuttaisi ammattikorkeakoulujen saamaan kokonaissummaan eikä valtion ja kuntien rahoitusosuuksiin. Käyttökustannuksia ja perustamishankkeita ei enää vastaisuudessa erotettaisi toisistaan.
Työryhmä ehdottaa, että uuteen rahoituskäytäntöön siirryttäisiin vuoden 2004 alusta.
Kaikille maksettavaa tasaerää perustellaan sillä, että kaikilla ammattikorkeakouluilla on koosta riippumattomia perusmenoja. Tämän tasaerän painoarvo olisi kokonaisrahoituksesta kuitenkin vain neljä prosenttia.
Suurin painoarvo eli 61 prosenttia olisi normiajassa opintonsa suorittavien opiskelijoiden määrällä. Näin yhdenkään oppilaitoksen rahoitus ei muuttuisi liiaksi nykyisestä.
Tuloksiin ja parempaan toimintaan oppilaitoksia kannustettaisiin sitomalla noin neljäsosa rahoituksesta suoritettujen tutkintojen määrään. Tutkimus- ja kehitystyön painoarvo olisi kymmenen prosenttia. Tulosten mukaan ottamista rahoitusperusteeksi perustellaan kansainvälisellä kehityksellä.
Nykyisin ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä muistuttaa lähinnä ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmää ja näin sitä on vaikea verrata yliopistojen rahoitukseen. Nykyjärjestelmää on moitittu myös siitä, että se ei kannusta tehokkuuteen.
Opiskelijamäärään perustuva rahoitus kannustaa haalimaan paljon opiskelijoita, mutta ei niinkään huolehtimaan heidän valmistumisestaan. Rahaa ei tosin tule nykyisinkään opiskelijoista, jotka eivät saa tutkintoansa suoritettua määräajassa.
Kuntaliitto nivoisi rahoitusuudistuksen osaksi valtionosuusuudistusta. Eriävän mielipiteen muistioon jättänyt Kuntaliitto haluaa nähdä myös ammattikorkeakoulujen kansainvälisen ja kansallisen arvioinnin tulokset ennen kuin muutoksiin ryhdytään.
Kuntaliitto kannattaa koulutuksen tehokkuuden huomioon ottamista yksikköhintaa laskettaessa. Sen sijaan kaikille tasasuuruista erää ei sen mielestä pitäisi ottaa käyttöön.
Se ei hyväksy jakoperusteeksi myöskään tutkimus- ja kehitystoimintaa, vaan katsoo, että tähän toimintaan olisi saatava lisää rahaa yrityksiltä ja tutkimuslaitoksilta.