Ammatillisen koulutuksen julkinen rahoitus pienenee, ja hallitus haluaa ohjata julkisesti maksettua koulutusta vahvemmin heille, joilla ei vielä aiempaa tutkintoa ole. Muutos on sikäli perusteltu, että myös yrityksissä on huomattu nuorten osaamistason laskeneen ja esitetty toivetta perustaitojen vahvistamisesta.
Samalla kuitenkin kasvaa huoli työikäisen väestön jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa.
Kun julkinen rahoitus pienenee, tulisi ammatillista jatkuvaa oppimista avata entistä vahvemmin markkinoille ja luoda esimerkiksi yrityksille mahdollisuuksia ostaa työntekijöilleen tutkintokoulutusta ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia, ja siten osallistua toiminnan rahoittamiseen.
Myös oppilaitoksilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää entistä markkinalähtöisempiä toimintamalleja, joissa koulutuskokonaisuuksia voidaan räätälöidä elinkeinoelämän tarpeisiin.
Nyt hallituksen käsittelyssä olevassa lakiluonnoksessa suunta on kuitenkin täysin toinen. Sen sijaan että jatkuvan oppimisen markkinaa avattaisiin, esitetään koulutustarjonnan rajoittamista.
Maksujen periminen työnantajilta tai aikuisopiskelijoilta kiellettäisiin, tutkintomääriä aikuiskoulutuksessa rajattaisiin, ja työelämän osin itse rahoittamat koulutusmallit lakkautettaisiin. Tilauskoulutustakaan ei saisi oppilaitosten tytäryhtiöt enää järjestää.
Ihmettelen suuresti, miksei yksityinen raha kelpaa.
Ammatilliseen koulutukseen pitäisikin luoda oma strategia jatkuvalle oppimiselle, jonka tavoitteena olisi tehdä siitä entistä markkinalähtöisempää. Osana strategiaa tulisi paitsi kehittää henkilöstökoulutusta ja muuta ammatillista koulutusta, myös arvioida esimerkiksi erilaisia toteutusmalleja avoimen ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi.
Rahan ollessa tiukilla, markkinaa tulisi ennemmin avata kuin rajata. Nyt työelämäläheisiä koulutusmuotoja, joiden kehittämiseen ja rahoittamiseen yritykset ovat olleet myös itse sitoutuneita, uhkaa hiljainen alasajo.
Suvi Pulkkinen
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija