Ame­rik­ka­lai­ses­ta Ree­dis­tä tuli itä­blo­kin idoli

MusiXine-sarjan kiintoisimpiin tapauksiin kuuluu Leopold Grünin ohjaus The Red Elvis, joka kartoittaa poptähti Dean Reedin (1938--86) taivalta.

MusiXine-sarjaa

The Red Elvis (Der rote Elvis), Saksa 2007. Ohjaus: Leopold Grün. -- Plaza 4, to klo 14 & la klo 18.

MusiXine-sarjan kiintoisimpiin tapauksiin kuuluu Leopold Grünin ohjaus The Red Elvis, joka kartoittaa poptähti Dean Reedin (1938--86) taivalta. Erikoista amerikkalaisessa Reedissä oli, että hän oli popstara rautaesiripun itäisellä puolella, ennen kaikkea uudeksi kotimaakseen valitsemassaan Itä-Saksassa mutta myös esimerkiksi Neuvostoliitossa.

Kommunistiset valtiothan tuomitsivat läntisen populaarikulttuurin rappiollisena hapatuksena, mutta tuottivat siitä silti omia versioitaan (popmusiikkia, lännenelokuvia ja niin edelleen).

Reedistä leivottiin teini-idolia 1950-luvun USA:ssa, mutta suosio ei ottanut syntyäkseen. Sen sijaan Etelä-Amerikassa Reed huomasi olevansa Elvistäkin juhlitumpi laulaja.

Chilessä mies sai vasemmistolaisen herätyksen ja tuki Salvador Allenden vaalikampanjaa.

Reed potkaistiin poliittisen aktivismin vuoksi ulos Argentiinasta, minkä jälkeen hän työskenteli Italiassa spagettiwesternien näyttelijänä ennen asettumistaan DDR:ään.

The Red Elvis valottaa päähenkilöstään ristiriitaisen kuvan. Yksille Reed oli intohimoinen idealisti, joka pyrki parantamaan maailmaa. Toisille hän taas oli narsistinen opportunisti, joka lauleli vapaudesta poliisivaltion posteripojuna. Todennäköisesti hän oli kaikkea tätä. Pasifistina aloittanut Reed poseerasi myöhemmin konekivääri kourassa Jasser Arafatin kanssa.

Grünin elokuvalta jäin kaipaamaan terävämpää kontekstin määrittelyä, pureutumista kylmän sodan dynamiikkaan ja 1960- ja 70-lukujen sosiaalisten liikkeiden anatomiaan. Nyt Grün tyytyy helpompaan ratkaisuun ja käyttää paljon aikaa Reedin lukuisten naissuhteiden setvintään.

Ilmoita asiavirheestä