Yhdysvaltalaiset ovat vuosikymmeniä uskoneet siihen, että "big is beautiful" eli iso on kaunista ja komeaa, varsinkin autoissa. Suuret niin sanotut jenkkilaivat on korvattu jättimäisillä maastureilla ja vastaavilla, joiden rinnalla Suomessa suositut katumaasturit näyttävät kääpiöiltä.
Tilanne on kuitenkin kääntynyt toisenlaiseksi bensiinin hinnan kohottua ennätyslukemiin. Litrahinta lähentelee jo dollaria, mikä on amerikkalaisautoilijalle järkyttävän paljon.
Laivaa ei käännetä hetkessä, mutta uusi suunta on selvästi löytymässä. Yhdysvaltain teillä liikkuu jo neljä miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa, jotka toimivat polttoaineella, jossa on 85 prosenttia etanolia ja 15 prosenttia bensiiniä. Se on häviävän pieni osa koko autokannasta, mutta näyttää suuntaa.
Ongelmaksi muodostuu, että etanolin tuotanto ottaa vasta ensiaskeleitaan. Yhdysvaltain valtavan autokannan tarvitseman etanolimäärän tuotanto vaatii mielettömät investoinnit, ja uskomattoman määrän raaka-ainetta.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on päästä eroon öljyn mahdista. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä amerikkalaisilla öljy-yhtiöillä on melkoisesti valtaa. Ne omistavat polttoaineen jakeluketjut ja vuolevat tällä hetkellä korkeilla hinnoilla kultaa. Toisin sanoen kiinnostus etanoliin tai pidemmällä aikajaksolla vedyn jakeluun polttokennoautoille on hyvin vähäinen.
Hybridit ovat väliaskel matkalla kohti täysin saasteettomia autoja. Niiden osuus Yhdysvaltain automarkkinoilla on kasvamassa nopeasti.
Toyota on ottanut tässä asiassa yhdessä Hondan kanssa edistyksellisen roolin. Kaksikko kiistelee siitä, kumpi oli markkinoilla ensin. Honda taisi ehtiä pari askelta aikaisemmin, mutta Toyota on myyntimäärissä selvästi edellä.
Myös Yhdysvaltain omat suuret ovat tulossa kilpaan, sillä niin Fordilta kuin General Motorsilta löytyy jo hybridejä.
Dieselmoottori on Euroopassa monessa maassa jo yleisempi uuden henkilöauton keulalla kuin bensiinimoottori. Yhdysvalloissa polttoaineiden hintasuhde on suomalaisittain katsoen nurinkurinen, sillä diesel on kalliimpaa. Jenkeissä kuljetustaloutta ei subventoida alhaisella dieselin hinnalla, mutta toisaalta siellä ei ole ajoneuvokohtaista rangaistusveroakaan.
Dieselmoottoristen henkilöautojen myynti ottaa nyt maassa ensimmäisiä askeliaan. Jeep rohkaisi mielensä ja esitteli vuosi sitten yhdysvaltalaisille dieselmoottorisen Libertyn (Euroopassa Cherokee). Vaatimaton tavoite osoittautui varovaiseksi, sillä autoja on myyty tuplaten arvioituun nähden.
Jättien ongelmat
Fordin ja General Motorsin taloudelliset ongelmat horjuttavat koko kansakuntaa, sillä ne ovat olleet Yhdysvaltain tukipilareita, ainakin henkisellä tasolla.
Yllättävää kyllä suuri osa ongelmista johtuu työehtosopimuksista.
Hyvinä vuosina ammattiyhdistykset ovat neuvotelleet työntekijöille niin loistavat sopimukset eläkkeiden ja terveydenhoidon suhteen, että niiden aiheuttamat kustannukset alkavat olla yhtiöille ylitsepääsemättömän korkeat.
Tässä yhteydessä täytyy muistaa, että rapakon takana jokainen on oman onnensa seppä. Toisin sanoen yhteiskunta ei juurikaan auta eläkeasioissa tai sairauden yllättäessä. Siksi eläke- ja sairausvakuutus ovat olleet työntekijöiden tavoittelemia etuisuuksia.
Voimassa olevien sopimusten vaikutukset ovat yrityksille kuitenkin sitä luokkaa, että edes tehtaitten sulkemiset ja irtisanomiset eivät tuo kovin suuria säästöjä. Poispotkittujen työntekijöiden kustannukset ovat lähes 90 prosenttia työtätekevien kustannuksista.
Hankala mallisto
Toinen ongelma on amerikkalaisten autonvalmistajien tarjonta. Ne eivät ole juurikaan muuttaneet tuotepolitiikkaansa vuosien mittaan.
Samaan aikaan varsinkin japanilaisvalmistajat ovat ketterästi ja herkästi tarjonneet ostajille sitä mitä he haluavat.
Kaiken lisäksi suurin osa Toyotan, Hondan ja muiden japanilaismerkkien Yhdysvalloissa myytävistä autoista valmistetaan siellä. Tuotanto on paljon tehokkaampaa kuin amerikkalaisten omistamissa tehtaissa, ja työsopimukset ovat valmistajan kannalta järkevämpiä.
Kolme suurta (General Motors, Ford ja Chrysler Group) saavat pääosan voitoistaan katumaastureista, tila-autoista sekä pakettiautoista. Kun varsinkin ensin mainittujen myynti on kääntynyt laskuun, ei tämä lupaa hyvää tulevaisuuden kannalta.
Amerikkalaisyhtiöt ovat niin tärkeitä, että niiden ei anneta vajota konkurssiin, vaikka ne taloudeltaan ovat hyvin huonossa kunnossa. Voidaan vain toivoa, että uudet mallit kiinnostavat ostajia. Ja että ne osataan valmistaa nykyistä tehokkaammin.
Pieniin päin
Yhdysvalloissa automyynti jakautuu kahtia. Rannikoilla suositaan tuontimerkkejä ja ajetaan hyvin järkevilläkin autoilla. Siinä välissä on laaja alue, jossa auton suuri koko vaikuttaa edelleen olevan ensisijainen ostoperuste.
New Yorkissa oli nähtävissä, että jenkkiostaja on valmis hyväksymään aikaisempaa pienemmän auton. Tarjolle tulee yhä enemmän jopa eurooppalaisittain pikkuautoksi laskettavia menopelejä.
Amerikkalaisittain lähes kääpiöautojen sarjassa eniten myyty on Chevrolet Aveo. Sen kovana kilpakumppanina on Toyota Yaris, josta esiteltiin porrasperäinen versio. Samaan sarjaan sijoittuu Honda Jazz, jonka myynti Yhdysvalloissa alkoi vasta nyt.
Hivenen näitä kookkaampi on Nissan Versa, joka tulee Euroopassa myyntiin Tiida-nimisenä tämän vuoden lopulla.
Uutuustulvassa oli paljon sellaisiakin malleja, jotka kiinnostavat eurooppalaisostajia.
Hyundai Elantran muodoissa on lainattu tyyliä uudesta Santa Festä. Uusi Elantra ehtii Eurooppaan vasta vuoden 2007 puolella.
Huomattavasti ennen sitä saapuu ensi syksynä toisen sukupolven Audi TT, joka on merkittävästi nykyistä kookkaampi.
Mercedes-Benzin E-sarja ja Volvon katumaasturi XC90 ovat saaneet uuden ilmeen ja mielenkiintoisia moottoreita.