Tulevilla hyvinvointialueilla on käytössä yli sata erinäistä tietojärjestelmää ja jopa enemmän, nämä järjestelmät pitäisi saada keskustelemaan keskenään.
Valtio on varaamassa rahaa tietojärjestelmien yhteensovittamiseen 440 miljoonaa euroa ja ICT-asiantuntijoiden mukaan tämäkään raha ei tule riittämään, todellinen hintalappu liikkuu haarukassa noin miljardin hujakoilla.
Tämänhetkisten hyvinvointialueiden ICT-järjestelmien ylläpito- ja kehityskustannukset liikkuvat 500–600 miljoonassa eurossa per vuosi koko maassa. Digitalisaation lisääntyessä tämä hintalappu tulee kasvamaan, jos tälle ei tehdä mitään.
Minkä takia tuon tämän asian esiin? Koska tulevia hyvinvointialueita on yhteensä 21+1 ja näihin valitaan edustajat aluevaltuustoihin hoitamaan hyvinvointialueiden asioita, kehittämään ja valvomaan asioiden hoitoa, myös rahankäyttöä.
Nyt on fiksua tehdä kaikille hyvinvointialueille yhtenäinen tai lähes yhdenmukaiset ICT-palvelukokonaisuudet, joilla säästettäisiin veronmaksajien euroja todellisiin terveydenhuoltopalveluihin, jopa näillä työskentelevien henkilöiden palkkausmenoihin ja jopa käsiparien lisäämiseen.
Jo pelkästään 20 prosentin säästö ICT-menoista tarkoittaa 100–150 miljoonaa euroa ja tulevaisuudessa paljon enemmän?
Entä henkilöstön ajankäyttö eri ICT-ohjelmien käytössä, onko järkeä vai ei. 100 miljoonalla eurolla palkataan 1 600–2 000 uutta työntekijää hoiva- ja pelastuspuolelle. Haluaako joku verojen nostoa tämän takia, ettei asioita hoideta fiksusti!
Eri hyvinvointialueiden valtuutetut pitää saada keskustelemaan yhdessä ja puhaltamaan samaan hiileen, näin pystytään turvaamaan hyvät ja tarkoituksenmukaiset lähipalvelut kaikille.