Suomen hiihtoliiton SHL:n alppilajien lajijohtaja Janne Leskinen on näreissään Ateenan olympialaisten heikon suomalaismenestyksen jälkeen huippu-urheilun tilasta käytävän keskustelun vuoksi. Leskisen mukaan viime vuodet tanakassa nousukiidossa liitäneen alppihiihdon ja talvilajien menestys on unohtunut.
"Me olemme ainakin omasta puolestamme ilmoittautumassa huippu-urheilun vastuunkantajaksi. Olemme vähän närkästyneitä siitä, kun koko ajan puhutaan, että huippu-urheilussa menee huonosti. Ei se pidä paikkaansa", Leskinen totesi Espoossa torstaina.
"Joissakin kesälajeissa on saattanut mennä vähän huonommin kuin aikaisemmin, mutta talvilajien puolella ja varsinkin alppihiihdossa on menty hyvään suuntaan. Menestys on ollut parempaa kuin koskaan", Leskinen muistuttaa.
Leskinen uskoo kotimaisen alppihiihdon nousukiidon jatkuvan parin viikon kuluttua alkavalla kaudella.
"Tavoittelemme maailmancupista voittoja niin miesten kuin naisten kisoissa. Bormion MM-kisoista Italiasta haetaan mitalia. Mahdollisuudet siihen ovat olemassa naisten ja miesten lajeissa, jos alkukausi menee hyvin ja kaikki pysyvät terveenä", Leskinen linjasi maajoukkueen tavoitteita.
Julkisen rahan osuus alle 20 prosenttia
Suomalainen alppihiihto on vallannut ryminällä alaa lajin huipulta. Kalle Palander laski viime kaudella pujottelun ja suurpujottelun maailmancupeissa toiseksi. Tanja Poutiainen voitti ensimmäisen maailmancupin pujottelunsa ja sijoittui pujottelucupissa neljänneksi.
Leskinen on ylpeä ryhmästään, sillä Palanderin ja Poutiaisen taustalla on pikku hiljaa kasvatettu nuorten laskijoiden ryhmää, joista muiden muassa Jouni Kaitalan ja Jukka Rajalan toivotaan vakiinnuttavan paikkansa maailmancupissa kauden aikana.
Mikä parasta, koko komeus on pantu pystyyn pääosin itse kerätyillä varoilla.
"Julkisen rahoituksen osuus, eli valtion ja Olympiakomitean osuus alppihiihdon budjetista on alle 20 prosenttia", Leskinen sanoo.
"Se on toisaalta hyvä asia, mutta se ei ole hyvä tilanne pitkäjänteisen suunnittelun kannalta. Me ollaan aika riippuvaisia markkinarahoituksesta, ja jos menestyksessä tulee heilahteluja, se vaikuttaa välittömästi urheilulliseen tekemiseen", Leskinen muistuttaa.
"Kun gallupit kuitenkin sanovat, että 70 prosenttia kansasta haluaa huippu-urheilumenestystä, niin meidän mielestä nämä kaikki prosentit eivät ole ihan kohdallaan", Leskinen heittää.
Ammattilaiset
ruorissa
Alppihiihtomaajoukkueen nykyinen organisaatio on mainio esimerkki 2000-luvun ammattilaisten johtamasta operaatiosta, joka huomioi huippu-urheilijoiden tarpeet.
"Ammattilaiset valmentavat ammattilaisia", Leskinen kiteyttää järjestelmää.
"Jos ajatellaan koko Suomea, niin alppihiihtoon jollakin lailla kytköksissä olevia ammattivalmentajia on tällä noin 20. Pelkästään maajoukkueessa meillä on 10 ammattivalmentajaa, jotka saa kuukausipalkkaa, eivätkä tee mitään muuta. Sen lisäksi tulevat vielä huoltajat", Leskinen kertoo.
Organisaatio on tehnyt hyvää tulosta, ja kahden viikon kuluttua Itävallan Söldenissä alkava maailmancup saattaa olla suomalaisittain kaikkien aikojen paras: Palander on kehittynyt suurpujottelijana ja Poutiainen saatetaan nähdä kauden aikana myös supersuurpujottelun parissa, vaikka pujottelu ja suurpujottelu ovatkin yhä ykköslajit.
Maajoukkueen kesän ja syksyn harjoittelu ei ole suuresti muuttunut viime vuoteen verrattuna.
"Naisilla on enemmän lumiharjoituspäiviä, kun nyt aloitettiin leireily jo kesä-heinäkuussa, kun yleensä on aloitettu elokuussa. Kesätreeneissä on lisäksi kiinnitetty aika paljon aikaisempaa enemmän huomiota kuivaharjoitteluun. Lisäksi maajoukkue on leireillyt yhdessä Vierumäellä kesälläkin", Leskinen kertoo.