Kävin taannoin opintopsykologilla valkoisen paperin kammon takia. Aloittamisen vaikeus oli käynyt piinalliseksi esseetehtävien kanssa, enkä tiennyt, miten päästä kirjoitusahdistuksesta eroon. Opintopsykologini ehdotti, että entä jos kirjoittaisin ahdistuksesta huolimatta.
Ahdistus voi olla tunteena hyvin lamauttava, minkä vuoksi olin ajatellut, että siitä pitää pyrkiä eroon ennen kuin voi tehdä yhtikäs mitään. Kokeilin skeptisenä opintopsykologini neuvoa ja kappas vain: pystyin kirjoittamaan, ja ahdistuksenikin laantui kirjoittaessa.
Miksikäs neuvoa ei siis voisi soveltaa myös elämän muille osa-alueille? Esimerkiksi uusien asioiden kokeileminen voi tuntua ahdistavalta tai jopa pelottavalta, mutta jos lähtee rohkeasti käymään vaikkapa uudessa tapahtumassa, niin ahdistus voi paikalle päästyä alkaa hälvetä. Saatat jopa nauttia tapahtumasta.
Hauskoiksi kääntyneiden kommellusten lisäksi on myös pakollisia asioita, joista ei välttämättä seuraa positiivia tunteita, mutta ainakin niiden tekeminen poistaa niistä aiheutuvan ahdistuksen. Kun pakollisten asioiden rytmiin pääsee, niin niistä tulee rutiininomaisempia ja itsevarmuus niiden tekemisessä kasvaa. Hyvällä tuurilla pakollisista askareista tulee vain hieman ikäviä – tai jopa neutraaleja – asioita, mitä itse kukin arjessaan joutuu tekemään.
Lienee yleistä, että ahdistunut tunnetila juontaa juurensa epäonnistumisen pelosta. Aikuisena pitäisi tietää, mitä haluaa elämältään ja miten sitä elämää eletään. Siinä sivussa täytyisi sitten vielä toimia roolimallina nuoremmille. Emme opi näitä asioita kokeilematta ja epäonnistumatta.
Lopulta epäonnistumisemmekin auttavat meitä eteenpäin, joten niiden kutsuminen epäonnistumisiksi on mielestäni hieman harhaanjohtavaa; monet epäonnistumiset ovat vain osa normaalia elämää.
Olen huomannut, että arkisten asioiden tekeminen on helpottunut, kun olen oppinut toimimaan tämäntapaisesta arkisesta ahdistuksesta huolimatta. Tätäkin tekstiä aloin työstämään ahdistuneena ajatellen "Mitä jos tästä ei tule mitään", mutta ahdistus hälveni jo ensimmäisten lauseiden rustauksen jälkeen. Haasta siis itsesi aloittamaan jokin asia, jota olet lykännyt, vaikka se alkuun ahdistaisikin!
Oona Juntunen
Oulu