Alle satanen elä­mi­seen

Esa Viippolan koulupäivä alkaa kello viideltä aamulla. Vuorossa on ensin lehtien jakamista kolmen tunnin ajan. Kello kahdeksalta hän siirtyy Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kaukovainion yksikköön opiskelemaan. Jos koulua on neljään asti, voi Viippolan päivä venyä yksitoistatuntiseksi.

Esa Viippolan koulupäivä alkaa kello viideltä aamulla. Vuorossa on ensin lehtien jakamista kolmen tunnin ajan. Kello kahdeksalta hän siirtyy Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kaukovainion yksikköön opiskelemaan. Jos koulua on neljään asti, voi Viippolan päivä venyä yksitoistatuntiseksi.

"Koulubileet toki täytyy jättää aina välistä, mutta muuten sitä näin aamuvirkkuna pärjää. Ajattelen, että kyllä sitä tuollaisia päiviä kestää pari vuotta", Viippola miettii.

Hän joutuu käymään töissä opiskelujen ohella, koska pelkällä opintotuella perhe ei tule toimeen. Viippolan perheeseen kuuluu liiketaloutta opiskeleva vaimo sekä 2- ja 6-vuotiaat lapset.

"Kahden opiskelevan vanhemman turvaverkon on oltava luja. Onneksi meillä molemmilla asuu sukulaisia tässä lähellä, joten se puoli on kunnossa", Viippola kertoo.

Myös Viippolan vaimo tekee opiskelujen ohella töitä. Työn tuoman palkan turvin perhe selviää ilman opintolainan nostoa.

"Nyt selvitään, kunhan eletään niukasti. Esimerkiksi harrastukset on hyvä pitää halpoina. Voi mennä vaikka marjametsään tai kolaamaan pihaa."

Valtiovarainministeriön tekemässä budjettiesityksessä opintotuki on ainut perusturvan takaava sosiaalietuus joka jätetään indeksisuojan ulkopuolelle. Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen sanoo, että jos tuki olisi sidottu kansaneläkeindeksiin, se olisi noussut noin kolme euroa ensi maaliskuussa.

"Tämä indeksi on ollut viime vuosina nousujohteinen, joten tuki olisi luultavasti sitten noussut joka vuosi vähäsen", Pekkarinen toteaa.

Sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) että Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry ovat sitä mieltä, että opintotuen sitominen indeksiin olisi tärkein opiskelijoihin kohdistuva parannus.

"Vaikka tukea korotettiin 2007, sen reaaliarvo on silti alemmalla tasolla kuin 1992. Tuo euromääräinen korotus saattaa tuntua vähäiseltä, mutta jos tukea ei sidottaisi indeksiin, sitä pitäisi sitten nostaa vuosittain aina vastaamaan hintoja", toteaa SYL:in puheenjohtaja Matti Parpala.

Parpala pitää omituisena, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä joka jätetään kamppailemaan vuosittain tukensa puolesta. "Olisihan outoa, jos vaikka eläkeläiset joutuisivat joka vuosi taistelemaan siitä, että heidän eläkkeensä säilyttäisi reaaliarvonsa."

Opintotukea voi nostaa korkeakouluopintojen aikana 70 kuukauden ajan. Jos tukea nostaa vain lukukausien aikana eli 9 kuukautta vuodessa, riittää tukikuukausia noin seitsemäksi vuodeksi. Jos kuitenkin joutuu nostamaan opintotukea esimerkiksi kesällä tai opinnot venyvät, voivat tukikuukaudet loppua kesken. Näin on käynyt oululaiselle tietotekniikan opiskelijalle Eija Moilaselle.

"Olen joutunut muutamana kesänä nostamaan kesäopintotukea ja lisäksi olen ollut opiskelujeni aikana sairaana, joten opinnot ovat viivästyneet", Moilanen kertoo.

Tällä hetkellä Moilanen ei saa mitään tukia ja lainakin on jo nostettu. "Koska asun avopuolisoni kanssa samassa asunnossa en ole oikeutettu edes yleiseen asumistukeen."

Käytännössä siis Moilasen avopuoliso elättää heidät molemmat. "Eihän se hyvältä tunnu ja silloin pitäisi puolisonkin palkan olla aika hyvä, että sillä meidät molemmat elättää."

Ilmoita asiavirheestä