Alkoholistin puoliso esitti tärkeän kysymyksen ”Kärsitkö läheisesi juomisesta?” Kalevan Lukijalta-palstalla 2.2. Kirjoituksessaan puoliso kuvasi hyvin omaa läheisen kokemustaan alkoholistin rinnalla.
Alkoholismi, samoin kuin muut päihderiippuvuudet, ei olekaan koskaan yhden ihmisen ongelma, vaan se koskettaa ja kuormittaa myös lähipiiriä. Tämän tietävät monet suomalaiset omasta kokemuksestaan.
On yleistä, kuten kirjoittajakin kuvaa, että läheinen yrittää kaikin mahdollisin keinoin raitistaa alkoholistiläheistään. Se tehtävä on mahdoton. Toipuminen päihderiippuvuudesta onnistuu vain, kun henkilö itse myöntää ongelman, haluaa muutosta ja hakeutuu tarvitsemansa hoidon ja tuen piiriin.
Läheinen voi kuitenkin auttaa itseään. Kuten kirjoittajakin toteaa, omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on kaiken a ja o. On tärkeää säilyttää oma elämä, harrastukset ja ystävät. Lisäksi läheisen on tärkeää miettiä omat rajat ja pitää niistä kiinni. Rehellisesti on myös syytä pohtia ja varmistaa, ettei omalla toiminnallaan mahdollista päihteiden käytön jatkumista.
Usein läheinen pyrkii salaamaan tilanteensa. Salailu on inhimillistä ja sen taustalla on usein häpeää, syyllisyyttä, neuvottomuutta ja uupumusta. Salailu ei kuitenkaan helpota asiaa, vaan päinvastoin, ja siksi olisikin tärkeää saada käsitellä omia tunteitaan ja asiaa jonkun kanssa. Vertaistuki on tätä varten.
Seurakunnissa tehdään päihdetyötä ja tarjolla on vertaistukiryhmiä sekä päihdeongelmaisille että heidän läheisilleen.