Tiukkaa alkoholipolitiikkaa on Suomessa pikkuhiljaa väljennetty. Esimerkiksi viime kesäkuusta alkaen ruokakaupoissa on myyty aiempaa vahvempia oluita ja viinituotteita.
Orpon hallituksen into vapauttaa alkoholin myyntiä ottaa jo uusia kierroksia. Lausuntokierrokselta palasi elokuun lopussa lakiesitys, joka sallisi alkoholin kuljetuksen suoraan vastaanottajalle, vaikkapa kotiovelle.
Viime viikolla hallitus taas pani liikkeelle valmistelun, joka voi johtaa enintään 15-prosenttisten viinien tuloon ruokakauppoihin.
Viime vuosien suomalainen alkoholipolitiikka on siinä suhteessa onnistunut, että alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt jo vuodesta 2007. Kun tilastoissa käytetyn 100-prosenttisen alkoholin kulutus puhkaisi noina vuosina 12 litran rajan henkeä kohden, viime vuoden lukema oli enää 8,7 litraa.
Juomakulttuurin "eurooppalaistaminen" kuulostaa tavoiteltavalta. Silti Suomessa on viisasta ottaa sellaisia askelia, jotka näihin oloihin sopivat. Alkoholin saatavuutta helpotettaessa on parempi pelata varman päälle.
Alkoholi tuo valtiolle verotuloja, mutta varovaistenkin arvioiden mukaan alkoholihaittojen kustannus yhteiskunnalle on vähintään samaa luokkaa. Ongelmakäytön inhimillistä hintaa on vaikea edes mitata.
Perusteltuja epäilyksiä liittyy nyt hallituksen tavoitteeseen sallia alkoholijuomien kotiinkuljetus. On todellinen riski, että kaupan ja panimoalan toiveiden täyttämisen hintana viinan moninaiset kirot meillä edelleen kärjistyvät.
Lakiesitys saikin lausuntokierroksella monia tyrmääviä arvioita. Moni taho kyseenalaisti esimerkiksi sen, voiko ruokalähetti varmistaa alkoholitilausta viedessään, ettei tuote tule päihtyneille tai alaikäisille.
Poliisihallitus arvioi, että jos alkoholin tuoja ei alaikäisyyden tai humalatilan takia luovuta alkoholia ostajalle, väkivallan uhka tilanteessa on ilmeinen.
Näitä hetkiä tuskin leppoistaa se, että useimmat ruokalähetit ovat ulkomaalaistaustaisia, siis rasistisille purkauksille valmiiksi alttiita.
A-klinikkasäätiö huomauttaa, että Suomessa on noin 89 000 lasta, jonka vanhemmista ainakin toisella on tai on ollut vakava päihdeongelma. Säätiön mukaan alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin myös kuolee Suomessa vuosittain yli kolminkertainen määrä ihmisiä Ruotsiin ja Norjaan verrattuna.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi muutoksen lisäävän kuormitusta esimerkiksi lastensuojelussa, kotihoidossa ja päivystyspoliklinikoilla.
Mahdollisen lakimuutoksen seurauksia onkin aihetta peilata hyvinvointialueiden rahoituskriisiin. Hallituksen tavoitteeksi ilmoittama "arjen helpottuminen" uhkaa lähinnä raskauttaa arkea niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin kymmenissä tuhansissa suomalaiskodeissa.
Jos Orpon kabinetti ottaa vakavasti asiantuntijoiden huolen, se peruu lakiesityksen. Hallitus korjaa nyt ongelmaa, jota harva kansalainen on edes havainnut.