Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat totesivat (Kosonen ym.), että vuoden 2018 alkoholilakiuudistus aiheutti suuren muutoksen alkoholituotteiden kulutuksen rakenteessa. Päivittäistavarakauppaan sallittujen alkoholituotteiden ja juomasekoitusten myynti asettui noin 500 prosentin tasolle suhteessa siihen, paljonko niitä myytiin Alkossa ennen 2018 uudistusta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvitti samaa asiaa 113-sivuisessa tutkimuksessaan (Anttinen ym.). Vuoden 2018 uudistuksella oli selkeä vaikutus vapautettujen tuotteiden saatavuuteen, hintoihin ja valikoimiin.
Vapautettuja tuotteita myyvien myymälöiden määrä moninkertaistui vuonna 2018. Vapautetut tuotteet maksoivat heti uudistuksen jälkeen keskimäärin viisi prosenttia vähemmän päivittäistavarakaupassa kuin vastaavat tuotteet Alkossa. Vapautettujen tuotteiden myynti kasvoi viisinkertaiseksi ja keskittyi selvästi päivittäistavarakauppaan.
Nykyhallitus ajaa myös viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa. Se olisi ankara isku Alkon kannattavuudelle, sillä viinit tuovat 60 prosenttia Alkon myynnistä. Kaupan toimijat ovat jo ainakin kymmenen vuotta kampanjoineet Alkon alasajoa vaatimalla mietoja viinejä maitokauppoihin.
Alkon alasajo tietäisi Alkon liikevaihdon eli 1 200 miljoonan euron solahtamista kaupan kassoihin. Kun kansalaisilta kysyttiin väkevien eli viinojen tuomisesta maitokauppaan, 90 prosenttia vastusti sitä ankarasti. Alkon lopettaminenhan tietäsi myös viinojen löytymistä maitohyllyjen vierestä.
Hallitusohjelmassa todetaan Alkon kansanterveydellisen tehtävän ja aseman säilyttäminen. Onneksi puolueista ainakin KD on tähän asti estänyt hallitusohjelmaan kuulumattomat Alkon alasajoon tähtäävät toimenpiteet.
Alko on keskeinen alkoholipolitiikan väline, jolla voidaan vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Toivon, että Suomessa harjoitetaan jatkossa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta vastuullisempaa alkoholipolitiikkaa.
Martti Vastamäki
professori, puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry