Alek­sin­kul­man paneli: Ko­tout­ta­mi­nen on kaik­kien asia, vi­ha­pu­he ja en­nak­ko­luu­lot vain li­sää­vät on­gel­mia

Aleksinkulmassa kysyttiin, voiko maahanmuuttaja kotoutua Ouluun.

Paneelikeskusteluun osallistuivat sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta, Oulun monikulttuurisen työn koordinaattorina pitkään toiminut Shasnaz Mikkonen, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen, Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács ja imaami, tohtori Abdul Mannan.
Paneelikeskusteluun osallistuivat sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta, Oulun monikulttuurisen työn koordinaattorina pitkään toiminut Shasnaz Mikkonen, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen, Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács ja imaami, tohtori Abdul Mannan.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen olisi syytä nähdä kaikkien yhteisenä asiana, johon jokainen myös voi vaikuttaa. Ongelmien vähentämiseksi tarvittaisiin lisää avointa ja rehellistä keskustelua, vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa.

Näin arvioivat monet panelistit ja kuulijat Oulun Aleksinkulmassa perjantai-iltana. Keskustelutilaisuuden järjestivät Oulun rauhanryhmä ja Oulun yliopiston sosiologian oppiaine. Tavoitteena oli vastata kysymykseen, voiko maahanmuuttaja kotoutua Ouluun.

Tunteita herätti erityisesti viimeaikainen kohu maahanmuuttajien epäillyistä seksuaalirikoksista Oulussa. Paneeliin osalllistuivat sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Satu Haapanen (vihr.), Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács, Oulun monikulttuurisen työn koordinaattorina pitkään toiminut Shahnaz Mikkonen sekä imaami, tohtori Abdul Mannan.

Haapanen kertoi, että Oulussa kaupungin kotouttamisohjelma on päivitetty viime vuonna.

– Sieltä voi netissäkin katsoa kohta kohdalta, mitä kaikkea kaupunki on luvannut tehdä kotoutumisen edistämiseksi.

Haapanen muistutti, etteivät esimerkiksi työpaikka ja toimeentulo vielä takaa kotoutumista.

Monelta puuttuvat läheiset ystävät

– Jos kontaktit ja läheiset ihmiset ympäriltä puuttuvat, ihminen ei tunne olevansa kotona.
Puurusen mielestä yksi suuri ongelma on se, ettei Suomessa tunnisteta erilaisten maahanmuuttajaryhmien tarpeita.

– Kaikkia kohdellaan liiaksi yhtenä massana, vaikka jotkut tarvitsevat enemmän ohjausta kuin toiset. Kotouttamiskoulutus on kohdentamatonta, Puurunen sanoi.

– Varsinkin yksin tulleita nuoria miehiä myös siirrellään paikasta toiseen, jolloin he eivät oikein pysty juurtumaan mihinkään.

Puurunen huomautti, että esimerkiksi lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on ongelma, joka koskee kaikkia Suomessa asuvia.

– Oulun tapahtumat eivät ole perustelu ryhtyä vainoamaan maahanmuuttajia tai mitään muutakaan yksittäistä kansanryhmää.

Myös Mannan korosti, että vihapuhe ja ennakkoluulot vain lisäävät ongelmia.

– Etenkin muslimeita syytetään ja uhkaillaan nyt yleisesti. Toimittajienkin tulisi olla varovaisia, etteivät he osaltaan yllyttäisi vihaan maahanmuuttajia kohtaan.
Kovács totesi, että Suomessa kotouttamisen todellisia vaikutuksia vasta tutkitaan

– Tarvitsemme ainakin enemmän rehellistä keskustelua kulttuureista ja uskonnoista. Lisäksi edelleen vaikuttaa siltä, että viranomaisten mielestä vain heidän toimensa kotoutumisen edistämiseksi ovat rahanarvoisia.

Mikkonen kaipasi Ouluun kaikkien kaupunkilaisten yhteistä olohuonetta, jonne maahanmuuttajatkin voisivat vapaasti tulla keskustelemaan ja kyselemään mieltään askarruttavista asioista.

– Emme tarvitse lakien koventamista, vaan avointa kanssakäymistä ja aitoa hyväksymistä.