Al­bu­mien kät­köis­tä: Mikko Salmi on herkkä hät­käh­dyt­tä­jä

– Nykyisessä elämäntilanteessa ei ole aikaa keikkailulle, mutta musisoin paljon itsekseni. Ilman musaa voin huonosti, Mikko Salmi sanoo.
– Nykyisessä elämäntilanteessa ei ole aikaa keikkailulle, mutta musisoin paljon itsekseni. Ilman musaa voin huonosti, Mikko Salmi sanoo.
Kuva: Pekka Kallasaari

Eletään vuotta 1978. Ruskeaan vakosamettiasuun sonnustautunut Mikko Salmi seisoo Heinäpään seurakuntatalon aulassa pehmoleluseurakunnan edessä, saarnaa Pelle Pupu –kirjasta ja jakaa leluilleen ehtoollisen kynttilänjalasta. Vaikka poika on vasta 3-vuotias, hän tuntee ehtoollisjumalanpalvelusprotokollan tarkasti. Hän on seurannut tuolloin kappalaisena tuomiokirkkoseurakunnassa toiminutta isäänsä Samuel Salmea työssään silmä kovana.

– Kuljin isäni mukana suunnilleen kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa ja olin varmasti tuomiokirkkoseurakunnan aktiivisin jäsen, Mikko Salmi naurahtaa albumien kätköistä löytämälleen valokuvalle.

Salmi kertoo fanittaneensa isäänsä pikkupoikana suuresti ja tienneensä jo varhaisessa vaiheessa seuraavansa isänsä jalanjälkiä.

– Sain kuulla lapsuudessani lällättelyä, että ”punapäät eivät pääse taivaaseen”. Se sai pitämään urahaaveistani kiinni entistäkin kovemmin.

– Se, että erotuin tällaisena kuparipäänä joukosta, opetti minua myös puolustamaan itseäni. Lyömisen sijaan opettelin pitämään puoleni verbaalisesti ja taito argumentoida on yksi vahvuuksistani tänäkin päivänä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Mikko Salmi harjoitteli jo 3-vuotiaana ehtoollis-jumalanpalveluksen toimittamista.
Mikko Salmi harjoitteli jo 3-vuotiaana ehtoollis-jumalanpalveluksen toimittamista.
Mikko Salmi kertoo olleensa kiltti, mutta varsin energinen lapsi. – Tuhmin tekoni lapsuudessani lienee peikonlehden silppuaminen suutuspäissäni. Pientä päänvaivaa vanhemmilleni aiheutti myös lätkänpeluu lastenhuoneessa. Seinät ja ovenkarmit olivat kiekoniskuista kolhuilla, edelleen intohimoiseksi Kärppämieheksi tunnustautuva Salmi sanoo.
Mikko Salmi kertoo olleensa kiltti, mutta varsin energinen lapsi. – Tuhmin tekoni lapsuudessani lienee peikonlehden silppuaminen suutuspäissäni. Pientä päänvaivaa vanhemmilleni aiheutti myös lätkänpeluu lastenhuoneessa. Seinät ja ovenkarmit olivat kiekoniskuista kolhuilla, edelleen intohimoiseksi Kärppämieheksi tunnustautuva Salmi sanoo.

Lukiossa maailma aukesi

Mikko Salmi aloitti ensimmäisen luokan Oulun ruotsalaisessa koulussa. Koska lukeminen ei ottanut onnistuakseen, hänet siirrettiin toiselle luokalle Paulaharjun kouluun. Kolmannen luokan alussa Salmi siirtyi Tuiran ala-asteen musiikkiluokalle.

– En ollut mikään huippuoppilas, Salmi paljastaa.

Ala-asteen päätyttyä Salmen perhe muutti Turkuun.

– Muistan Turkuun muuton elävästi. Menin kysymään naapurin pojalta, että ”alakko nää mua”. Hän paiskasi oven kiinni nenäni edestä. Silloin tuntui kuin olisin tullut jostain ulkoavaruudesta.

Alkuhankaluuksista huolimatta Salmi onnistui ottamaan paikkansa uudella kotipaikkakunnallaan ja lukiossa koulunkäyntikin alkoi sujua.

– Lukio oli elämäni parasta aikaa. Tuntui, että koko maailma aukesi. Oli hienoja musakuvioita, reissuja ja koin myös jonkinlaisen yhteiskunnallisen heräämisen.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Mikko Salmi matkusti lukion toisella luokalla isänsä Samuel Salmen kanssa Roomaan ja pääsi tapaamaan paavin.
Mikko Salmi matkusti lukion toisella luokalla isänsä Samuel Salmen kanssa Roomaan ja pääsi tapaamaan paavin.
Mikko Salmi pääsi laulamaan ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle parikymppisenä saatuaan nuorisomusikaali Flyin`Jay´n pääroolin Turun kaupunginteatterista.
Mikko Salmi pääsi laulamaan ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle parikymppisenä saatuaan nuorisomusikaali Flyin`Jay´n pääroolin Turun kaupunginteatterista.

”Kehon sisäistä hierontaa”

Salmi painoi valkolakin päähänsä vuonna 1994. Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui teologian maisteriksi vuonna 2000. Pari vuotta myöhemmin hän työllistyi pastoriksi Töölön seurakuntaan.

Vaikka pappeus on ollut Salmelle lapsesta saakka vahva kutsumus, sen rinnalla hän kertoo elätelleensä myös rokkitähtihaaveita.

Suuren yleisön tietoisuuteen Salmi ponnahti voitettuaan Golden Stars –kilpailun Seinäjoen tangomarkkinoilla vuonna 2003. Jyviä ja pakanoita -esikoislevy ilmestyi vuonna 2005 ja toinen pitkäsoitto Jeesuksen ikäinen mies vuonna 2009.

– Vaikka onnistuin elättämäänkin itseäni musahommilla, urani ei koskaan lähtenyt haaveilemaani nousukiitoon.

Vaikka lopullista läpimurtoa ei tapahtunut, Salmi ei ole lopettanut musisoimasta vielä tänäkään päivänä.

– Musiikki kulkee mukana elämässäni tavalla tai toisella. Se on minulle sellaista kehon sisäistä hierontaa, jota ilman voin huonosti.

Kun Salmea pyydetään valitsemaan elämänsä soittolistalta yksi itselleen merkittävin kappale, ei biisivalintaa tarvitse kauan miettiä.

– Se on U2:n I still havent found what i looking for, Salmi vastaa.

– Biisi kolahtaa lujaa ja kuvastaa persoonaani täydellisesti. Olen levoton sielu ja ikuinen totuuden etsijä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Salmi teki Golden Stars -kisan jälkimainingeissa muun muassa laivakeikkaa, jonka tiimoilta Elviksen tuotanto tuli tutuksi.
Salmi teki Golden Stars -kisan jälkimainingeissa muun muassa laivakeikkaa, jonka tiimoilta Elviksen tuotanto tuli tutuksi.

Homoilta innosti politiikkaan

Mikko Salmi kertoo olleensa kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta lukiosta alkaen, mutta empi pitkään politiikkaan lähtemistä.

– Ajattelin, että papin ei kuulu olla politiikassa.

Ylen homoilta vuonna 2010 ja sitä seurannut kirkosta eroamisbuumi sai Salmen toisiin ajatuksiin.

– Olen tässä homoasiassa Päivi Räsäsen kanssa täysin eri linjoilla. Koin, että en pysty riittävän hyvin vaikuttamaan asiaan kirkon piirissä, joten päätin lähteä mukaan politiikkaan.

Salmi lähti ehdokkaaksi vuoden 2012 kunnallisvaaleihin ja hänet valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen SDP:n listalta. Salmi oli ehdolla myös kevään 2015 eduskuntavaaleissa, mutta ovi Arkadianmäelle ei auennut.

– Se oli pienestä kiinni. Kieltämättä se oli yksi elämäni suurimmista pettymyksistä.

Salmi uhosi tuolloin uusivansa yrityksen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, mutta toisin kävi.

– Minut valittiin Demokraattilehden päätoimittajaksi vuonna 2016 ja uudelleen Oulun kaupunginvaltuustoon vuonna 2017. Seurasin parin vuoden ajan politiikkaa ja puolue-elämää niin läheltä, että halusin ottaa siihen hieman etäisyyttä. Samaan aikaan aukesi Oulun kaupungin viestintäjohtajan virka, johon hain ja pääsin.

Puolentoista vuoden viestintäjohtajuutta Salmi kuvailee korkeakouluksi virkamiehen työhön.

– Sain heti alkajaisiksi aikaan aikamoisen lesta-kohun ja jouduin tiukkaan paikkaan ja arviointiin. Tajusin, että virkamiehenä minun on suitsittava räväkkää ulosantiani. Se on ollut haastavaa, sillä tykkään puhua suoraan ja provosoidakin. Yhteiskunta tarvitsee kriittistä keskustelua.

Vaikka Salmi tunnetaan hätkähdyttäjänä, hän myöntää olevansa pohjimmiltaan herkkä ja pelokaskin.

– Pelkään, ja siksi minun on pakko elää pelottomasti.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Mikko Salmi pyrki eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Kuvassa Salmen kanssa puoluekaverit Jutta Urpilainen ja Tuija Pohjola.
Mikko Salmi pyrki eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Kuvassa Salmen kanssa puoluekaverit Jutta Urpilainen ja Tuija Pohjola.
Mikko Salmi on kohahduttanut räväköillä ulostuloillaan. Yksi otsikoihin nousseista tapauksista oli Oulun agnostikkoillassa esitetty alustus aiheesta ”Kaste ei pelasta”. – Terveessä yhteiskunnassa kirkko mukaan luettuna pitäisi voida ajatella, puhua ja kirjoittaa vapaasti. Jos tämä ei toteudu, sitä vastaan on noustava, hän sanoo.
Mikko Salmi on kohahduttanut räväköillä ulostuloillaan. Yksi otsikoihin nousseista tapauksista oli Oulun agnostikkoillassa esitetty alustus aiheesta ”Kaste ei pelasta”. – Terveessä yhteiskunnassa kirkko mukaan luettuna pitäisi voida ajatella, puhua ja kirjoittaa vapaasti. Jos tämä ei toteudu, sitä vastaan on noustava, hän sanoo.

Uralla eteenpäin

Vaikka Salmi kertoo viihtyneensä viestintäjohtajan saappaissa, veri vetää jälleen uusiin haasteisiin. Salmi on yksi kymmenestä Kemin kaupunginjohtajan paikkaa hakeneista.

– Olen parhaassa iässä ja takana on pitkä ja monipuolinen työkokemus sekä intoa kehittää ja kehittyä, joten miksikäs ei, Salmi toteaa.

Entä näkeekö Salmi itseään tulevaisuudessa vielä politiikassa tai liperit kaulassa?

– Juuri nyt seurakuntalaisen rooli tuntuu hyvältä, mutta voisin ihan hyvin nähdä itseni eläkevirassa jonkun pienen paikkakunnan kirkkoherrana, Salmi makustelee.

– Ja jos yhtään itseni tunnen, tulen olemaan vielä mukana politiikassakin, mutta milloin, se jää nähtäväksi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Mikko Salmi valittiin Oulun viestintäjohtajaksi huhtikuussa 2019. Kuvassa Salmi poseeraa Oulun suurlähettilään (Ernest Lawson) kanssa.
Mikko Salmi valittiin Oulun viestintäjohtajaksi huhtikuussa 2019. Kuvassa Salmi poseeraa Oulun suurlähettilään (Ernest Lawson) kanssa.

Mikko Salmi

- Syntynyt 1975 Ylitorniolla.

- Asuu Tuirassa.

- Työskentelee Oulun kaupungin viestintäjohtajana.

- Työskennellyt aiemmin mm. Töölön seurakunnan pastorina, viestintäalan yrittäjänä ja Demokraatti-lehden päätoimittajana.

- Valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon vuoden 2012 vaaleissa ja uudelleen vuoden 2017 vaaleissa.

- Voitti vuoden 2003 Golden Stars -laulukilpailun.

- Julkaissut kaksi levyä ja kaksi kirjaa.

- Kolmen lapsen isä.

- Motto: Elämä on parhaimmillaankin aika hankalaa. Sen vuoksi elämä on elettävä kevyellä mielellä.