AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ei saapunut SAK:n hallituksen kokoukseen maanantaina aamulla. AKT on nimennyt Piiraisen sijaiseksi tärkeään kokoukseen ammattiliiton varapuheenjohtajan Arto Sorvalin.
SAK:n hallitus päättää kokouksessa, millä ehdoilla palkansaajien suurin keskusjärjestö osallistuu helmikuussa neuvotteluihin työmarkkinasopimuksesta, jota maan hallitus nimittää yhteiskuntasopimukseksi.
Piiraisen poissaoloa voi pitää vahvana symbolisena eleenä, vaikka hänellä arveltiin olevan pätevä syy poissaololleen. Kokouspaikalla Piiraisen arvioitiin osallistuvan samaan aikaan maanpuolustuskurssin tapahtumiin.
AKT on jo valmiiksi linjannut, ettei se aio olla mukana sopimuksessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti viime viikolla, ettei ennen neuvotteluiden aloittamista tarvitse enää olla selvillä, jäisikö AKT tai jokin muu yksittäinen ammattiliitto sopimuksen ulkopuolelle.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto korosti ennen SAK:n hallituksen kokoushuoneeseen astumistaan, että liittojohtajat olivat saaneet lauantaina Tampereella väkevan viestin kentän tahtotilasta, kun yli neljäsataa luottamusmiestä oli kokoontunut.
– Varsinkin tilaisuuden kummallakin puolella, sekä ennen että jälkeen, saimme kentän palautetta. Luulen, että meillä on käsitys, mitä jäsenemme odottavat.
Oliko viesti jäsenistöltä, että neuvotteluihin lähdettäisiin?
– Aina silloin, kun neuvottelukutsu tulee, niin aina silloin siihen pitää vastata sillä lailla, että lähdetään neuvotteluihin, Aalto totesi Lännen Medialle, vaikka ei halunnut ennakoida SAK:n hallituksen tarkkoja linjauksia.
Mikä on vaikeinta, jos neuvotteluihin lähdetään?
– Neuvottelutuloksen saaminen on vaikeinta. Jos sellainen saadaan, vaikeaa on sen jälkeen, miten sen hyväksyttävyys ja kattavuus syntyvät, Aalto huomautti.
Aalto ei lämpene ajatukselle, että palkoista neuvoteltaisiin erikseen, kuten EK on väläyttänyt. Aalto painottaa ”kokonaisratkaisun” tekemistä.
– Lähtökohtaisesti asioita on hirveän vaikeata erottaa toisistaan. Oma käsitykseni on, että jos neuvotteluihin lähdetään, pitää lähteä siitä, että ratkaistavana oleva paketti on mahdollisimman laaja. Jos se palastellaan pienempiin osiin, vaikutus voi olla sellainen, että hyväksyttävyys tai käsittely tulee vaikeammaksi, kun ei voida luottaa, mitä tapahtuu seuraavaksi, Aalto perusteli.
Käytännössä SAK haluaa EK:lta ja maan hallitukselta varmuuden, ettei uusia yllätyksiä olisi enää luvassa, jos laaja sopimus tehdään.
– Neuvottelutila on aika ahdas. Itse uskon, että neuvotteluihin lähdetään. SAK on neuvottelujärjestö ja yrittää hakea neuvottelemalla aina ratkaisua, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korosti.
– Meidän tavoitteemme lyödään nyt kokouksessa kiinni, Lyly painotti.