Akavan sosiaali- ja terveysalan liitot ovat huolissaan siitä, että syksyllä Suomea odottaa kasautunut palvelutarve, kun perustason sosiaali- ja terveyspalveluja on ajettu alas.
– Näin on tehty paikoitellen jo ennen kuin tilanne esimerkiksi henkilöstöpulan takia siihen pakottaisi, toteaa Akavan sosiaali- ja terveyspolitiikka -toimikunnan puheenjohtaja Tero Ristimäki tiedotteessa.
Joissakin kunnissa ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työ sekä pitkäaikaissairauksien hoito on käytännössä ajettu alas. Toiset ovat lähteneet kehittämään aktiivisesti uusia palvelun muotoja.
Myös kuntien järjestämät mielenterveyspalvelut ovat vaarassa supistua koronakriisin vuoksi, vaikka kuormittavassa tilanteessa palvelujen saatavuutta pitäisi parantaa.
Huolta aiheuttaa palvelutilanteen kärjistyminen myös siksi, että kuntien heikkenevä taloustilanne ajaa niitä nopeisiin sopeuttamistoimiin, esimerkiksi henkilöstön lomauttamiseen.
Tilanteen normalisoiminen vaikeutuu entisestään, jos erityisesti pienemmät yrittäjät ajautuvat konkurssiin palvelujen väliaikaisen alasajon takia.
Henkilöstöstä on huolehdittava poikkeustilanteessakin
Akavan johtava asiantuntija Hanna-Maija Kauseen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on kunnissa siirretty nopealla aikataululla toisiin tehtäviin.
– Työnantajien tulisi kuitenkin muistaa myös näissä tilanteissa riittävä perehdytys sekä henkilöstön terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen, jotka kuuluvat yhä lain mukaan työnantajan velvollisuuksiin, muistuttaa Akavan johtava asiantuntija Kause.
Akavan sote-liitot vetoavat kuntiin, että ne varautuisivat ennalta lähikuukausina edessä olevaan kasvavaan palvelutarpeeseen, joka syntyy, kun perustason kiireettömiä palveluja on ajettu alas nykyisessä kriisitilanteessa.
Varautumisessa on Akavan mukan tärkeää hyödyntää yksityissektorin palvelukapasiteettia. Kuntien tulisi jakaa parhaita käytäntöjä palvelujen kehittämisestä keskenään.
Akavan sote-liitot toivovat, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kuntia, sairaanhoitopiirejä ja Kelaa palvelujen ylläpitämiseen mahdollisimman normaalisti ja kehittämään etäpalveluja.
Tämä on tärkeää, jotta lähikuukausina tilanne ei kriisiydy tarpeettomasti hoitamattoman perustason palvelutarpeen takia.