Nopeuden hallinta on tieliikenteen turvallisuuden keskeisiä kysymyksiä. Tuhoavan törmäysenergian määrä kasvaa nopeuden neliössä. Auton hallinta vaikeutuu muutoinkin nopeuden myötä.
Nopeuden säätely onkin kuljettajan tärkeimpiä keinoja varjella itseään ja muita tienkäyttäjiä. Se on myös liikenneviranomaisten tärkeimpiä keinoja, kun ne huolehtivat perustuslain takaamasta kansalaisten hengen, terveyden ja omaisuuden suojaamisesta.
Tieviranomaiset arvioivat tutkimusten ja kokemussääntöjen perusteella, millaisilla nopeuksilla kullakin tienosalla voidaan ajaa, jotta liikenne olisi mahdollisimman turvallista. Enimmäisnopeudet velvoitetaan noudatettaviksi nopeusmerkeillä.
Ylinopeudesta koituva vaara ei useinkaan ole ilmeinen eikä kuljettajan aistivaraisesti pääteltävissä, sillä tiellä ei voida koskaan tietää, ettei vaaraa ole - esimerkiksi mutkan takana näkymättömissä voi ajoradalla maata sairauskohtauksen saanut.
Kuljettajan on siis otettava vaari nopeusrajoituksen velvotteesta, eikä hän saa luottaa pelkästään omiin, sinänsä ehkä hyviinkin, kykyihinsä, koska ne eivät aina riitä. Vaikka kuljettaja ei näe esteen taakse, tieviranomainen ”näkee” tilastojensa ja tutkimustensa avulla.
Nopeuden rajoittamisella on muitakin kuin kolarien estämismerkityksiä. Esimerkiksi jalankulkijan tunnelma pihakadulla verkalleen soljuvien autojen seassa on aivan toinen kuin asuntoaluetta sivuavan läpiajoväylän pientareella.
Yhteiskunta tähtää siihen, että rikosta ei uusita. Rikkojaa kasvatetaan sallittuihin toimiin. Lainsäätäjän kasvatuskeinot ovat karkeita ja yksipuolisia: nopeusrikokseen syylliseksi todettua rangaistaan. Tämä viestii myös yleisölle teon paheksuttavuudesta, jotta muut ottaisivat opin onkeensa kokeilemattakaan ilkitekoa.
Ketään muuta kuin tekijää ei teosta pidä rangaista. Kansalainen on syytön, kunnes toisin osoitetaan. Kenenkään ei tarvitse osoittaa syyttömyyttään paljastamalla oikea syyllinen. Lakiin on kirjoitettu kaikki teot, joista rangaistaan. Rankaisukin on kirjoitettu lakiin. Kirjoitetun lainsäädännön mukaan oikeusprosessi on reilu ja oikeudenmukainen.
Lainsäätäjän tarkoitus on, että kansalaiset pysyttelevät omaehtoisesti sallitulla ajonopeudella ja elämänalueella ja että pelisääntöjä rikkonutta rangaistaan selvästi.
Kasv. tri
Merihaka