Suhtautuminen huntukieltoon hämmentää kansalaisia.
Kalevan vaalikoneeseen vastanneista Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaista 56 prosentin enemmistö ei halua kieltää kasvoja peittävää huntua, mutta 44 prosenttia näyttää vihreää valoa huntukiellolle.
Äänestäjien suhtautuminen huntukieltoon on kaksijakoinen. Puolet kannattaa ja puolet vastustaa huntukieltoa.
Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen Oulun yliopistosta muistuttaa, että huivikiistassa kiteytyy pitkälti taipumus naisen ruumiillisuuden säätelyllä osoittaa yhteiskunnallisia rajoja.
"Vartalon peittämisessä on kyseessä kulttuurinen koodisto, jota noudattamalla nainen näyttäytyy kulttuurinsa hyväksymänä naisena", Kinnunen tiivistää.
Kulttuurien välimaastossa olevat naiset ovat hankalassa asemassa, kun oma kulttuurinen yhteisö vaatii hunnun käyttöä, mutta länsimaissa se nähdään alistamisen välineenä ja halutaan kieltää. Toisaalta näistä musliminaisista osa itse kannattaa ja osa vastustaa huntua.
Kinnusen mukaan olennaista on, onko huntu naiselle aidosti vapaaehtoinen valintakysymys vai yhteisöstä ja kulttuurista tuleva pakko. Toisaalta liiallinen kulttuurirelativismi johtaa siihen, että moraaliseen kysymykseen ei oteta kantaa.
Ranskassa huntukielto tuli voimaan alkuviikosta. Huivien käyttö kouluissa ja yliopistoissa on Ranskassa ollut kielletty jo pitempään. Suomessa huntu- tai huivikielto ei toistaiseksi ole ollut ajankohtainen.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!