Ajan­ta­sai­nen sää­tie­to suoraan autoon

Ilmatieteen laitos ja Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus ovat mukana kansainvälisessä Carlink-hankkeessa, jossa kehitetään autoilijoita ja liikennettä palvelevaa tietoverkkoa.

Ilmatieteen laitos ja Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus ovat mukana kansainvälisessä Carlink-hankkeessa, jossa kehitetään autoilijoita ja liikennettä palvelevaa tietoverkkoa. Suunnitteilla olevan järjestelmän avulla autot voivat vastaanottaa keskusyksiköltä tienvarsilla olevien tukiasemien kautta reaaliaikaista säätietoa. Autojen keräämä havaintomateriaali välitetään takaisin käytettäväksi säätiedon päivityksessä. Autot voivat myös kommunikoida keskenään esimerkiksi varoittamalla vaaratilanteista."Teknisesti vastaava järjestelmä on käytössä toimistoympäristössä, missä kannettavia tietokoneita voidaan siirtää paikasta toiseen ilman että niiden verkkoyhteydet katkeavat. Carlink-järjestelmästä vain tulee haastavampi, sillä tietokoneet on nyt integroitu nopeasti liikkuviin autoihin, ja tukiasemat ovat teiden varsilla", hankkeen suomalaisosapuolten koordinaattori Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellisestä tutkimuskeskuksesta Sodankylästä kertoo.

Autot kommunikoivat keskenään

Reaaliajassa päivittyvien säätietojen lisäksi uutta tekniikkaa voidaan hyödyntää myös liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa.

"Jos ajoneuvossa laukeaa turvatyyny tai kuljettaja painaa hätänappia, niin ajoneuvo viestittää tukiasemalle ja lähestyville ajoneuvoille, että jotakin on tapahtunut. Näin toisiin autoihin tulee tieto edessä mahdollisesti tapahtuneesta onnettomuudesta, jolloin kuljettaja pystyy reagoimaan siihen hyvissä ajoin", hän sanoo.

Ilmatieteen laitos on hakkeessa mukana saadakseen autojen ja tukiasemien kautta tiesäämalliinsa ajantasaista tietoa, jolla pystytään parantamaan tiesäätiedon alueellista tarkkuutta.

Myös ajoneuvojen välinen verkko itsessään on kiinnostava tutkimusalue, sillä Ilmatieteen laitoksella on jo olemassa monia ajoneuvoille tarjottavia sääpalveluja.

Suunnitelmissa kattava palveluverkko

Sukuvaara huomauttaa, että kyseessä on lähtökohtaisesti monimutkainen ja kallis järjestelmä. Jotta mahdollisimman moni hankkisi Carlink-laitteiston autoonsa, siinä täytyy olla kuluttajia kiinnostavia palveluita.

"Ilmatieteen laitoksen mielestä reaaliaikainen paikallistieto ja varoitusinformaatio ovat sellaisia palveluita, jotka saavat ensin yksittäiset autoilijat ja sitä myöten autotehtaat innostumaan. Kun järjestelmän palveluilla on riittävä määrä asiakkaita, teiden varsille syntyy tukiasemista matkapuhelinverkon tapainen palveluverkko, missä kuka tahansa voi myös markkinoida omia palvelujaan ja kehittää omia sovelluksiaan."

Esimerkiksi huoltoasema voi laittaa verkkoon mainoksensa viiden kilometrin säteelle, jossa kerrotaan vaikkapa bensiini- tai lounastarjouksista.

"Toisin päin ajateltuna autoilija voi hakea verkon avulla matkan varrella olevan huoltoaseman, missä on edullisinta polttoainetta", Sukuvaara kertoo.

Raskas liikenne turvallisemmaksi

Carlink on Eureka-ohjelman Celtic-klusterin (call 3) alainen projekti, jossa on mukana osapuolia Suomen lisäksi Espanjasta ja Luxemburgista. Sukuvaara arvioi, että Suomessa järjestelmästä ainakin aluksi suurimmat hyödyt tulevat raskaalle liikenteelle.

"Meillä on tapahtunut useita säästä johtuneita pahoja onnettomuuksia, joita ehkä pystytään estämään, kun kuljettaja saa nopeasti tiedon vaihtuvasta tiesäästä", hän uskoo.

Luxemburgin ja Espanjan lähtökohdat ovat erilaiset. Luxemburgissa keskitytään enemmän käyttäjien palveluun kertomalla muun muassa vapaista parkkipaikoista. Espanjassa taas liikenteen logistiikka on enemmän esillä.

Autotehtaita toivotaan mukaan

"Autoilija saa etukäteen tietoa ruuhkateistä, ja raskas liikenne voidaan opastaa omalle reitille. Järjestelmällä voidaan myös ohjata liikennevaloja, kun hälytysajoneuvot lähestyvät risteystä", Sukuvaara kertoo.

Suomessa tiesäätietojen välitystä autojen kesken testataan ensi kevään ja kesän aikana Helsingin ja Turun välisellä moottoritiellä. Testikäytön aikana arvioidaan tietoverkossa liikkuvan tiesäätiedon laatua, ja saatua aineistoa verrataan Ilmatieteen laitoksen muuhun vastaavaan havaintoaineistoon.

"Ajoneuvovalmistajia ei vielä ole hankkeessa mukana, joten toimivan järjestelmän aikataulu on täysin avoin. Kaupallistaminen etenee vasta kun ajoneuvoteollisuus lähtee mukaan. Useampia vuosia siihen vähintäänkin menee", Sukuvaara laskee.

Ensimmäiset markkinoille tulevat laitteet maksanevat lähes tuhat euroa, mutta hinnan uskotaan laskevan nopeasti. Jos ja kun laitteet tulevaisuudessa asennetaan autoon jo tehtaalla, tekniikka sisältyy ajoneuvon vakiovarustuksena olevaan tietokoneeseen.

Suomesta hankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitoksen lisäksi VTT, Mobisoft ja Sunit. Lisäksi Infotripla osallistuu hankkeeseen alihankkijana. Kaksivuotinen hanke on alkanut syyskuussa 2006 ja päättyy syyskuussa 2008.

Ilmoita asiavirheestä