Aivot pyr­ki­vät monin keinoin irti il­mas­to­huo­les­ta – do­ku­ment­ti tarttuu il­mas­to­tie­teen psy­ko­lo­giaan

Jonkun piti tarttua ilmastotieteen psykologiaan, toteaa norjalainen psykologi ja ekonomi Per Espen Stoknes.

Norjalainen psykologi ja ekonomi Per Espen Stoknes käyttää ilmaisua psykologinen ilmastoparadoksi. Se tarkoittaa suunnilleen sitä, että mitä isompi uhka, sitä vähemmän toimitaan ja kannetaan huolta.
Norjalainen psykologi ja ekonomi Per Espen Stoknes käyttää ilmaisua psykologinen ilmastoparadoksi. Se tarkoittaa suunnilleen sitä, että mitä isompi uhka, sitä vähemmän toimitaan ja kannetaan huolta.

Ilmastoparadoksi

**** Jonkun piti tarttua ilmastotieteen psykologiaan, toteaa norjalainen psykologi ja ekonomi Per Espen Stoknes. Hän on tutkinut sitä, millaisia esteitä aivomme ovat rakentaneet suojellakseen meitä ilmastonmuutokseen liittyvältä tiedolta.

Esteitä on viisi. Ensimmäinen on etäisyys. Ilmastonmuutos tuntuu kaukaiselta ongelmalta. Tieteessä puhutaan, mitä tapahtuu vuonna 2050. Ketä se kiinnostaa? Ihmisen aivot ovat kehittyneet keskittymään nykyhetkeen.

Toinen asia on se, että turrumme katastrofiuutisiin ja tuomiopäivän tarinoihin, joiden kautta ilmastonmuutoksesta valtaosin puhutaan. Aivot oppivat karttamaan epämukavia asioita.

Kolmas suojamuuri on vastareaktio, joka syntyy, kun meille arkipäiväiset tottumukset näyttäytyvätkin ilmaston kannalta haitallisina. Olemme tottuneet autoilemaan ja syömään lihaa, ja ajatus siitä, että se olisi ilmaston kannalta haitallista, tuntuu epämiellyttävältä. Sen ristiriidan aivot pyrkivät karkottamaan.

Neljäs suojamuuri on kieltäminen. Emme halua uskoa, että olisimme itse osa ongelmaa. On mukavampi ajatella, että naapuri saastuttaa enemmän.

Viimeisin suojamuuri koskee ihmisen identiteettiä, arvoja ja sitä, mikä on yksilön, valtion tai markkinoiden rooli yhteiskunnassa. Jos ei siedä sitä, että valtio puuttuu elämään, uusista kielloista tulee punainen vaate.

Suojamuurit voidaan kiertää

Kun ensin on tunnistettu suojamuurit, ne voidaan myös kiertää.

Uuden ilmastosarjan seuraavissa jaksoissa tavataan ihmisiä ja organisaatioita, jotka ovat päässeet esteiden yli.

Yksi mielenkiintoisimmista vierailukohteista on Paraisilla sijaitseva Qvidjan tila, jota Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta viljelevät. Heidän toimintansa antaa todellakin aihetta moniin hyviin uutisiin.

Yle Teema & Fem klo 19.17

Näin aivomme suojelevat meitä ilmaston- muutosahdistukselta. Ilmastosarjassa tavataan ihmisiä, jotka ovat päässeet näiden esteiden yli.