Oulun Pyrinnön Janne Mäkelä eli urheilu-uransa loistokkaimpia hetkiä lähes päivälleen 18 vuotta sitten, kesällä 2002.
Suomi–Ruotsi-maaottelun toisen kilpailupäivän yksi parhaimmista suomalaissuorituksista oli ehdottomasti Janne Mäkelän loistojuoksu 400 metrin aidoissa. Mäkelä punnersi maitohappojen painaessa maaotteluvoittoon uudella SE-ajalla 49,59, Ylen arkistot kertovat.
Parin elokuisen viikon aikana Mäkelä saavutti paljon: osallistui EM-kisoihin, sivusi Suomen ennätystä ja juoksi lopulta Ruotsi-ottelun voittojuoksussa uuden SE:n.
Kesästä 2003 olikin kovat odotukset, joita talvella syntynyt sisäratojen Suomen ennätys ruokki lisää.
Eteen tulivat kuitenkin toistuvat loukkaantumiset, lähinnä akillesjännevaivat leikkauksineen. Ne saivat alkunsa Ouluhallin jyrkistä kaarteista.
– Myöhemmin keväällä olin kuuden viikon leirillä Etelä-Afrikassa, missä vaiva vain paheni, kun treenasime kovasti.
Mäkelän kausi meni pilalle. Taukoa hän joutui pitämään myöhemminkin, mutta palasi kahdesti Suomen huipulle. Suomen mestaruus irtosi vielä 2008.
Oululaisen rivitalohuoneiston takakuistilta löytyykin tyytyväinen mies:– Sain urallani paljon kokemuksia ja elämyksiä. Sain esimerkiksi juosta Ruotsi-maaottelun voittoon täydellä Olympiastadionilla.
Myös kavereita kertyi vuosien varrella. Eniten hän pitää yhteyksiä Pyrinnössä niin ikään aitoja juosseisiin Marko Ritolaan ja Kimmo Haapasaloon sekä Turun Urheiluliittoa edustaneeseen Juha Sonckiin. Porukalla on käyty katsomassa Kalevan kisoja.
Vammoistaan huolimatta Mäkelä sanoo "suosittelevansa ilman muuta urheilu-uraa" kenelle tahansa.
Urheilu opettaa terveellisiä elämätapoja ja kasvattaa sietämään sekä voittoja että tappioita, joita molempia elämässä kohtaa.
– Urheilu-urani ansiosta olen parhaimmillani, jos on haasteita ja tiukkaa.
Monen lajin lahjakkuus
Janne Mäkelä oli monilahjakkuus.
Yleisurheilun lisäksi hän harrasti Pyrinnössä telinevoimistelua.
Kärppien edustusjoukkueessa Mäkelä pelasi 14-vuotiaaksi samassa joukkueessa muun muassa Ilkka Mikkolan kanssa: Ilu luuti pakkina, Mäkelä oli hyökkääjä.
Jalkapalloa hän jatkoi OLS:ssa vielä vuoden pitempään.
Lajivalinta olikin vaikea, mutta vaaka kallistui lopulta yleisurheilun eduksi.
– Joukkuelajit eivät sittenkään olleet minun juttuni. Halusin, että menestyminen tai menestymättömyys on vain itsestä kiinni.
Aluksi hän tähtäsi pika-aitoihin. Oulun Kalevan kisoissa 1998 hän menestyi paremmin pitkissä aidoissa ja päätti keskittyä niihin.
Jalkapallo ei ole silti vieläkään jäänyt kokonaan: veli Juho Mäkelän pelejä voi seurata AC Oulussa ja Juuso-pojan joukkueessa OLS:ssa hän on fysiikkavalmentajana.
– Juuso on 14-vuotias, ja hänen pitää pian valita jalkapallon ja yleisurheilun välillä. Saa kyllä itse tehdä sen valinnan, Mäkelä naurahtaa.
Vääräniemen vinkki toimi
Tänään yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Mäkelään voi törmätä Tuiran hyvinvointikeskuksessa, jossa hän toimii apulaisylilääkärinä.
Mäkelällä oli lukion jälkeen kolme opiskeluajatusta. Lääketieteen opinnot eivät olleet aivan ykkösenä, eikä ensimmäinen yritys tuonut vielä opiskelupaikkaa. Toiseen kertaan hän keskittyi ja tuli valituksi.
– (Pyrinnön seiväshyppääjä) Heikki Vääräniemi oli minua vanhempi ja opiskeli myös lääketiedettä. Kysyin, miten hän on sovittanut urheilun ja opiskelun yhteen. Heikki vastasi, että opiskelee hitaammalla tahdilla kuin muuten.
Mäkelä päätti noudattaa Vääräniemen oppeja ja valmistui yhdeksässä vuodessa.
Alan tietotaitoa löytyi myös perhepiiristä. Isä Jyrki Mäkelä teki pitkän uran toimien viimeksi koulutusdekaanina Oulun yliopistolla.
Viime helmikuussa Pohjolan lääkäripäivillä isä ja poika Mäkelä luennoivat kumpikin: Jyrki erikoislääkärikoulutuksen uudistamisesta, Janne monitekijäisestä huimauksesta.
Vapaa-aikanaan Janne Mäkelä paitsi valmentaa, myös rullaluistelee, lenkkeilee, hiihtää ja pyöräilee.
FAKTA:
Janne Tapani Mäkelä
Syntynyt 2.2.1979 Oulussa.
400 metrin aitajuoksun Suomen mestari 1999, 2000, 2002 ja 2008. Hopeaa 2005. Pronssia 2006 ja 2007.
Sisäradoilla kaksi Suomen mestaruutta.
Nuorten sarjoissa useita Suomen mestaruuksia.
Sivusi elokuussa 2002 Suomen ennätystä 49,69 ja juoksi 24.8.2002 SE:n 49,59.
Suomen kaikkien aikojen neljänneksi nopein aika 400 metrin aidoissa.