Kyyneleet alkoivat tulvia Aino-Kaisa Saarisen silmistä heti kun hän oli ylittänyt maaliviivan naisten kymmenen kilometrin maailmanmestarina. Ensimmäisenä Saarista ehti halaamaan Virpi Kuitunen, jonka varjossa Saarinen oli hiihtänyt koko arvokisauransa.
Saarinen on ollut mukana Suomen arvokisajoukkueissa vuodesta 2001, ja joka kerta joukkueessa on ollut myös Kuitunen, joka on kahminut valtaosan huomiosta. Vain Salt Lake Cityn olympiakisat 2002 jäivät molemmilta väliin, Saariselta ylikunnon ja Kuituselta dopingpannan takia.
Mutta torstaina Liberecissä Saarinen kukisti vihdoin arvokisassa Kuitusen, jonka asemaa maailman menestyneimpänä naishiihtäjänä kuvaa se, että Saarisen kainaloon maalialueella lyötyjen sauvojen pidikkeessä hymyili Kuitusen kuva.
Kansainväliseen lehdistötilaisuuteen mennessä Saarisen kyyneleet olivat vaihtuneet hymyksi, joka kasvoi nauruksi, kun tuore maailmanmestari sai käteensä printin tasavallan presidentin Tarja Halosen ja Pentti Arajärven onnittelusähköpostista.
"Me naiset ollaan nopeita", Saarinen naureskeli, kun ilmeni, että presidentin onnittelut olivat saapuneet ennen kulttuuriministeri Stefan Wallinin viestiä.
Saarisen kännykkään oli myös tulvinut toistasataa tekstiviestiä, ja kotipaikka Hollolasta luvassa oli tontti.
"Otan itselleni kunnian"
Kuluva kausi on ollut Saarisen uran paras. Marraskuun lopussa Kuusamossa Saarinen voitti toisen kerran urallaan maailmancupin kisan ja sai ylleen maailmancupin johtajan keltaisen liivin. Kuusamossa Saarinen omisti voittonsa isälleen, joka oli toipumassa liikenneonnettomuudesta.
"Ehkä omistan tämän itsekkäästi itselleni. Kovan työn takana on ollut. Otan itselleni kunnian", Saarinen hymyili.
Saarisen isä Olavi oli toipunut Libereciin ja heilutti innokkaasti Suomen lippua.
"Huusin verryttelyssä iskälle, että nosta pois se ladulta, ettei ole tiellä", Saarinen naureskeli.
Vuodenvaihteen Tour de Skille Saarinen lähti yhtenä ennakkosuosikeista, mutta koko kiertueen ajan Saarisen lataus oli hilkulla mennä yli. Tourin viimeisellä osuudella voitto oli jo Saarisen käden ulottuvilla, mutta kerran jo ohitettu Kuitunen nousi vielä kerran ja jätti Saarisen toiseksi.
"Ehkä alkukausi meni niin hyvin, että latasin siihen...en tiedä menikö se yli, mutta en osaa sanoa. Tähän (MM-kisoihin) kaikki meni tosi hyvin. Muut säikähtivät, kun lauantaina meni huonosti, mutta itse en säikähtänyt yhtään", Saarinen palasi Valdidentron viime lauantain maailmancupkisaan.
Siinä Saarinen jäi kymmenellä kilometrillä seitsemänneksi.
Tappiot kasvattivat
Saarisen nosti haastajasta maailmanmestariksi itseluottamus, jota Saarinen sanoi rakentaneensa tappioista huolimatta. "Kirpeitä tappioita on tullut, mutta ne kasvattavat", Saarinen sanoi.
Saarisen perässä kiiruhtanut avomies Tom Gustafsson oli samaa mieltä. "Sisu ja lataus ovat kasvaneet koko ajan. Ehkä oli hyvä, että Tour de Ski meni niin kuin meni, siitä jäi niin paljon nälkää", Gustafsson arvioi.
Gustafsson on entinen maajoukkuetason koripalloilija, mutta silti puolison asenne on tehnyt vaikutuksen.
"Kunnioitan Aino-Kaisaa tosi paljon. Hän on hirveän määrätietoinen ammattilainen", Gustafsson sanoi.
Illan palkintojenjakoon Saarinen aikoi valmistautua verryttelylenkillä ja äänenavauksella Maamme-laulua varten. "Kyllä ajattelin laulaa. Olen ollut musiikkiluokalla ja viimeksi lukiossa laulunumero oli kymppi."