Painilla on suomalaisessa olympiaurheilussa mahtavat perinteet. Kesäkisoista painijoita enemmän mitaleja kotiin ovat kantaneet vain yleisurheilijat.
Pekingin olympialaiset olivat vanhan menestyslajin mahalasku. Se, joka muuta väittää, valehtelee tai katselee maailmaa pahasti molskin väristen lasien läpi.
Perinteet ovat painin rakennusalustaa, jota ilman se ei olisi edes sillä mallilla kuin se nyt on. Perinteiden varaan ei voi kuitenkaan rakentaa vuosi ja vuosikymmen toisensa jälkeen.
Maailma molskien ympärillä on muuttunut ja muuttuu koko ajan, ja muutoksen tuulet puhaltavat aivan jostakin muualta kuin hienhajuisilta painisaleilta. Miehen mitta on nykyään jotakin aivan muuta kuin se, miten niskalenkki pitää ja takavyö puree.
Painin tulevaisuuden kannalta huolestuttavinta on lajiväen aseettomuus. Ihan varmasti saleilla, saunailloissa ja kokouspöytien äärillä on mietitty keinoja, joilla houkutellaan uusia innokkaita nuoria molskille temmeltämään. Nykyajan lapsilla ja nuorilla on kuitenkin enemmän valinnan varaa kuin isillään ja isoisillään oli.
Lajien välinen kilpailu liikunnallisten lahjakkaiden lasten sieluista ja ruumiista on kovaa. Siinä kisassa paini on heikoilla.
Vaikeaa on myös löytää niksit siihen, millä lahjakas nuori painija saadaan lyömään se viimeinen vaihde pykälään. Maailman huipulle, olympialaisten palkintopallille kun ei pääse, jos on lahjakas ja hyvä - pitää olla paitsi lahjakas niin myös erittäin hyvä ja täydellisen omistautunut asialleen.
Harva on valmis panemaan peliin nuoruutensa parhaat vuodet, sillä lopputulosta ei voi kukaan taata. Voi voittaa pääpalkinnon tai sitten voi käydä kuten Jarkko Ala-Huikulle. Neljän vuoden uurastuksen ja neljän minuutin painin jälkeen kädessä on pelkkä luu.
Paini ei ole ongelmansa kanssa yksi, eikä ole Suomikaan. Samojen haasteiden edessä ovat muutkin kovaa fyysistä ponnistelua ja yksinäistä puurtamista vaativat lajit kuten kestävyysjuoksu. Korkean elintason länsimaisissa yhteiskunnissa ne vain eivät tahdo enää saada tuulta siipiensä alle.
Ihmiset ovat tottuneet pääsemään helpommalla.
Aika entinen ei koskaan enää palaa.