Sovittelijaoppilaan palkinto tuli viime vuonna yllätyksenä seitsemäsluokkalaiselle Janita Lavanderille, 13, ja ensimmäistä vuotta lukiota käyvälle Elli Uusikylälle, 16. Kastellin koulun Ahtisaari-päivän seremonioihin kuuluu Sovittelija-palkinnon jakaminen oppilaille, jotka ovat edistäneet koulun mukavaa ilmapiiriä, auttaneet ristiriitatilanteiden ratkaisemista ja osoittaneet kunnioitusta erilaisia näkemyksiä kohtaan.
”En ole ollut mukana missään draamassa, vaan yritän auttaa kaikkia”, Elli pohtii syitä palkinnon saamiselle.
Janita puolestaan on käyttäytynyt mukavasti muita kohtaan. Jos kavereilla on ollut riitaa, Janita ei ole lähtenyt siihen mukaan, vaan yrittänyt selvittää tilanteen.
Viime vuonna sovittelijaoppilaan palkinnosta äänestettiin oppilaiden kesken.
Kastellin koulun apulaisjohtaja Samuli Rauhala ei halua vielä kertoa, miten sovittelijat valitaan, kun Ahtisaari-päivää vietetään taas 7. marraskuuta. Se ainakin on selvää, että tilaisuus on pienimuotoisempi kuin aiempina vuosina.
”Ensimmäisenä Ahtisaari-päivänä vuonna 2011 presidentti Martti Ahtisaari oli koululla vierailemassa. Tilaisuus oli juhlallinen ja oppilaat pukeutuivat hienoihin vaatteisiin”, Rauhala muistelee.
Ahtisaari-päivää vietetään tänä vuonna Oulun seudulla myös esimerkiksi Oulunsalon lukiossa ja Myllyojan koululla. Molemmissa kouluissa järjestetään päivän teeman mukainen aamunavaus, jossa julkistetaan sovittelijaoppilaan palkinnon saaja.
Kiinteästi Ahtisaari-päivään liittyy myös Verso- eli vertaissovittelutoiminta, joka aloitettiin ensimmäisen Ahtisaari-päivän jälkeen.
Kastellin yläkoululla on viisi vertaissovittelijaparivaljakkoa, jotka selvittävät oppilaiden kesken syntyneitä kärhämiä.
Kahdeksasluokkalaiset Ella-Mari Iivari, 14, ja Milla Liimatainen, 14, ovat yksi Verso-pari.
Ensin riitatilanteet, kuten nimittely tai pahimmillaan väkivaltatapaukset selvitetään opettajan kanssa. Sen jälkeen vertaissovittelijat ja riidan osapuolet keskenään pyrkivät saamaan riitelijöiden tulehtuneet välit kuntoon.
”Vertaissovittelu on rennompi kuin opettajan puhuttelu. Sovittelu perustuu myös vapaaehtoisuuteen. Kysymme riitapukareilta, haluavatko he sopia ja mitä he voisivat toisilleen luvata, ettei tilanne jatkuisi”, Milla ja Ella-Mari kertovat.
Sovittelijat kutsutaan paikalle, kun tilaus tulee. Kuka tahansa voi ilmoittaa riitatilanteista opettajalle tai jättää nimettömänä viestin sopuboksiin. Sovittelijoilla on Verso-ajokortti, jonka kysymysten mukaisesti tilanne yritetään selvittää. Sopimisen jälkeen sovittelijat tiedustelevat, onko tilanne ratkennut.
Rauhalan mielestä Verso-toiminnalla on koululle suuri merkitys.
”Tehtävään on valikoitunut todella hyviä sovittelijoita. Oppilaat näkevät paremmin kuin opettaja, jatkuuko kiusaaminen. Ratkaisukeskeisessä menetelmässä oppilaat itse keksivät, miten tilanteesta selvitään.”
Myös sovittelijat kokevat tehtävänsä tärkeäksi. Millan mukaan sovittelutaitoja tarvitaan kaikilla elämän osa-alueilla. Ella-Mari uskoo, että taidoista on hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi työpaikalla. Hän on iloinen nähdessään, että sovittelijat saavat jotain aikaan:
”Viimeisin tilanne päättyi hyvin, ja nimittely loppui.”
Milla lisää, että riitelijät ovat nykyisin kavereita keskenään.