Kesähelmi: Pe­rä­me­ren saa­ris­toon pääsee ke­sä­ret­kel­le ve­neel­lä

Juhannuksen lehti: Lue ju­han­nuk­sen nä­köis­leh­ti täältä

Ahmoja voidaan met­säs­tää enin­tään kah­dek­san tänä met­säs­tys­vuon­na – ase­tuk­sen ta­voit­tee­na suojata po­ro­elin­kei­noa

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään tiistaina asetuksen, jonka mukaan ahmoja voidaan metsästää enintään kahdeksan metsästysvuonna 2021–2022, ministeriö tiedottaa.

Asetuksen tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja.

Luonnonvarakeskus arvioi, että ahmoja oli Suomessa vuoden 2021 helmikuussa 390–400. Arvio ahmakannasta pohjautuu Luonnonvarakeskuksen riistakolmiolaskentoihin ja maan kolmessa pohjoisimmassa kunnassa (Enontekiö, Inari, Utsjoki) tehtyihin Metsähallituksen koordinoimiin, yhdessä paliskuntien kanssa suorittamiin aluelaskentoihin vuosilta 2020–2021.

Ministeriön arvion mukaan kahdeksan ahman poistaminen ei heikennä ahman suojelutasoa eikä hidasta kannan kasvua. Ahmakiintiö on sama kuin viime vuonna. Silloin metsästettiin lopulta neljä ahmaa, jonka lisäksi kolme ahmaa kuoli liikenteessä.

Kiintiö  asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö.

Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa eläimen lisääntymisaika.

Pyynnin vaikutukset kantaan arvioitava lain mukaisesti

Ahma on useana vuonna aiheuttanut poroelinkeinolle enemmän vahinkoa kuin muut suurpedot yhteensä, tiedotteessa todetaan.

Vuonna 2020 Suomessa kirjattiin 3434 ahman tappamaa poroa, ja vahinkojen laskennallinen arvo oli noin 5,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna ahman tappamia poroja on ilmoitettu 23.12. mennessä 1788, ja vahinkojen laskennallinen arvo on noin 3,6 miljoonaa euroa.

Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa on luvallista metsästää suurpetoja.

Jos ahmaa metsästetään sellaisella Natura 2000 –alueella, jonka yhtenä suojeluperusteena on ahma, pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan on arvioitava luonnonsuojelulain 65 pykälän mukaisesti. Suomen riistakeskus valvoo, että tämä arviointi tehdään ja pyytää lisäksi arvioinnista lausunnon ely-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta, tiedotteessa todetaan.