Abdul Mannan on yhden liik­keen mies

Paraikaa ramadania eli paastokautta viettävän Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan johtajaa, imaami Abdul Mannania kuvataan aatteen mieheksi, joka ei pelkää ilmaista mielipiteitään. Siksi hän on tuttu näky rauhankulkueiden ja mielenosoitusten kärkijoukoissa.

Hengellisyyttä. Imaami Abdul Mannan ei tuputa islamilaisuutta suomalaisille mutta kertoo auliisti, jos häneltä siitä kysytään.
Hengellisyyttä. Imaami Abdul Mannan ei tuputa islamilaisuutta suomalaisille mutta kertoo auliisti, jos häneltä siitä kysytään.
Kuva: Tapio Maikkola

Paraikaa ramadania eli paastokautta viettävän Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan johtajaa, imaami Abdul Mannania kuvataan aatteen mieheksi, joka ei pelkää ilmaista mielipitei-tään. Siksi hän on tuttu näky rauhankulkueiden ja mielenosoitusten kärkijoukoissa.

Mannan tuli toistakymmentä vuotta sitten jatko-opiskelijaksi Oulun yliopiston Geologian laitokselle Bangladeshista. Sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin ei tuottanut vaikeuksia. Oulussa hän on myös viihtynyt loistavasti kokeiltuaan välillä muita suomalaisia kaupunkeja.

Muslimiystävä kuvailee Mannania hyväksi ihmiseksi. Hän jaksaa aina kuunnella, kun toisella on hätä tai vaikeaa riippumatta siitä, kuinka kiireinen hän itse sattuu olemaan. Kärsivällisyys toinen perushyve.

Tuhat ihmistä on melkoinen joukko johdettavaksi, mutta Mannan hoitaa hommat niin että kaikki tykkäävät. Toisaalta hän puhuu asiat suoraan eikä kaunistele tarpeettomasti asioita.

Islamilaisuutta kohtaan tunnetaan Oulussakin jonkin verran ennakkoluuloja, minkä takia Mannan kertoo avoimesti yhdyskunnastaan suomalaisille. Hän ei esimerkiksi kieltäydy haastatteluista mutta on niiden kanssa kuitenkin melko tarkka.

Koska suomen kieli ei suju häneltä vielä kristallinkirkkaasti, sattuu helposti väärinymmärryksiä. Siksi Mannan haluaa tarkistaa haastattelunsa. Perimmäinen syy tähän tarkkuuteen on, että jos lehteen pääsee väärää tietoa tai väärinymmärrys, se haittaa koko muslimiyhteisöä.

Uskoaan Mannan ei yritä suomalaisille tuputtaa, mutta kertoo siitä auliisti. Näinä aikoina tuttavat saavat ramadanista perusteellisen selvityksen, jos älyävät kysyä.

Riitatilanteissa, joita islamilaisessa yhteisössäkin joskus sattuu, Mannan on aina sovittelevana osapuolena. Hän asettuu eri mieltä olevien henkilöiden väliin ja koettaa etsiä rakentavasti sopuratkaisua.

Tullessaan Oulun yliopiston jatko-opiskelijaksi viime vuosikymmenen alussa Mannan joutui ahkeroimaan paljon enemmän suomalaisiin verrattuna. Hänen Bangladeshissa suorittamansa perustutkinto geologiassa ei vastannut ihan suomalaista tasoa, joten hän joutui käymään täydentäviä kursseja.

Tohtorin tutkintoa hidasti lisäksi toiminta islamilaisessa yhteisössä. Lopulta vuoden 2002 kesäkuussa pidettiin väitöstilaisuus, josta hän selvisi hyvällä arvosanalla. Karonkka pidettiin monikielisenä kansainvälisenä juhlana Oulun kansainvälisessä keskuksessa.

Luottavaisuudesta kertoo se, että Mannan on ostanut, vaihtanut ja huollattanut autonsa alusta lähtien samassa alppilalaisessa liikkeessä ja vetänyt mukanaan monia ystäviäänkin. Kieromman kauppiaan sattuessa ulkomaalaista, alussa kielitaidotonta, miestä olisi voinut vedättää pahastikin.