Mainos

Aavoja jär­vi­mai­se­mia, suppia ja Eu­roo­pan Unionin vanhin kal­lio­muo­dos­tel­ma – Rokua Geopark kertoo his­to­rial­lis­ta tarinaa alueen syn­nys­tä

Rokuan Geopark koostuu Oulujokilaaksosta, Oulujärvestä ja Rokuan kansallispuistosta. Se on Suomen ensimmäinen Unesco Global Geopark.

– Rokua Geoparkin maisemissa näemme monenlaisia aikatasoja. On jääkauden merkkejä sekä ihmisasutuksen historian merkkejä. Jotta merkit näkee ja ne avautuvat, täytyy tarkastella sekä maiseman pieniä yksityiskohtia että havainnoida maastonmuotoja laajalti.

Näin kertoo Mikko Kiuttu Visit Oulun tekemässä katsauksessa geoparkin näyttävimpiin kohteisiin. Kiuttu on Rokua Geoparkin ympäristökasvattaja ja projektipäällikkö.

Taivaalta katsottuna Muhosjoki kiemurtelee eli meanderoi näyttävästi. Liimanninkosken kohdalla joki on uurtanut reittinsä pehmeään maa-ainekseen, jopa 30 metriä syväksi laaksoksi. Laakson pohjalla graniittiset kalliokynnykset saavat joen kuohuamaan.

Pehmeässä maaperässä Muhosjoki on päässyt meanderoitumaan eli kaartumaan.
Pehmeässä maaperässä Muhosjoki on päässyt meanderoitumaan eli kaartumaan.

Liimanginkoski kuuluu valtakunnallisiin lehtojensuojelualueisiin. Suotuisien olosuhteiden ansiosta alueella on monimuotoinen ja rehevä kasvillisuus. Runsaaseen eliöstöön kuuluu esimerkiksi näsiä, kuusama ja paatsama.

Rokua Geoparkissa voi todistaa Suomen syvintä suppaa: yli 50 metriä syvää Syvyydenkaivoa. Se on syntynyt, kun valtava jäälohkare on sulanut paikalleen jääkauden loppuvaiheessa.

Veden kanssa kosketuksessa olevan supan pohjalla on pieni suoalue. Toisaalta alueella on myös pohjaveden täyttämiä suppakuoppia, jotka tarjoavat erilaisen uimiskokemuksen keskellä erämaata.

Rokuan luonto on siinä mielessä erikoinen, että karuilla hiekkarinteillä kasvaa tyypillisesti rehevissä lehdoissa viihtyviä kasveja kuten kieloja ja katajia.

Suuressa mittakaavassa Rokuan maisemia voi katsella Pookivaaran näköalatornista. Pookivaara on itsessään 200 metriä merenpinnan yläpuolella ja näköalatorni on 25 metriä korkea. Pookivaara on ollut sota-aikaan ilmanvalvontapaikka ja 1950-luvulla nykyinen näköalatorni palveli metsäpalovalvonnassa.

Rokuan korkeimmalla kohdalla Pookivaaralla sijaitsee 25 metriä korkea näköalatorni. Se toimii mainiosti myös köysilaskeutumiseen.
Rokuan korkeimmalla kohdalla Pookivaaralla sijaitsee 25 metriä korkea näköalatorni. Se toimii mainiosti myös köysilaskeutumiseen.

Oulujärven rannalta aukeaa niin aavat maisemat, että vesistö tunnetaan myös nimellä Kainuun meri. Keskellä järveä sijaitsee Manamasalon saari, jonka 80 kilometrin rantaviivasta jopa kolmannes on hiekkaa.

Manamasalo on oiva paikka retkeilijöille. Siellä on leirintäalue, jossa voi majoittua caravan-paikoilla tai jopa rantamökissä. Saareen tutustuminen on helppoa, sillä alueella on 15 kilometriä merkattuja reittejä.

Oulujärven rannat ja saaret ovat täydellisiä paikkoja oman rauhaisan sopukan etsimiseen. Esimerkiksi Makkaraniemen vedenalaiset hiekkasärkät ovat ainutlaatuinen näky.

Taustalla siintävän Manamasalon pitkät hiekkarannat erottuvat kauas.
Taustalla siintävän Manamasalon pitkät hiekkarannat erottuvat kauas.

Satoja miljoonia vuotta vanhaa valtameren pohjakerrostumaa voi hämmästellä Manamasalossa Kiloniemen gneissikallioilla. Ne ovat Euroopan Unionin vanhinta kallioperäaluetta. Gneissit ovat syntyneet, kun maapallon varhaiset mannerlaatat törmäsivät ja poimuttuivat vuoristoksi.

Gneissikallio kertoo syntyhetkensä tarinaa vierailijoiden silmien edessä. Tummat diabaasilinssit ovat muinaisten tulivuorien purkauskanavia, joita pitkin sulaa kiveä puski maankuoren rakoja pitkin maanpinnalle.

Kiloniemen gneissikalliossa näkyy tummia diabaasilinssejä sekä vaaleita ja tummia kiharoita, jotka kertovat syntyhetken olosuhteista.
Kiloniemen gneissikalliossa näkyy tummia diabaasilinssejä sekä vaaleita ja tummia kiharoita, jotka kertovat syntyhetken olosuhteista.