Tiistaina päättynyt ennakkoäänestyskään ei saanut puolueita nostamaan kampanjaprofiilejaan. Suomessa tuskin on ennen nähty yhtä laimeaa vaalitaistelua kuin näissä kunnallisvaaleissa.
Maailman menoa seuraamalla on vaikea uskoa, että Suomi äänestää jo ensi sunnuntaina paikallisvaaleissa. Ennakkoäänestys päättyi tiistaina, mutta sekään ei saanut puolueita ja niiden lähes 40 000 ehdokasta nostamaan profiiliaan. Ei vaikka ennakkoon annetaan Suomessa yleensä jo yli 40 prosenttia äänistä.
Maassa ei ole menty miesmuistiin vaaleihin yhtä laimeissa tunnelmissa kuin nyt. Ikään kuin puolueiden välillä ei olisi enää olennaisia eroja, eikä sillä ole väliä, mikä puolue korjaa suurimman äänipotin. Elleivät tänään alkavat tv:n suuret vaalikeskustelut ja viimeiset kampanjapäivät tuo sähköä vaalitaisteluun, nämä kunnallisvaalit jäävät historiaan aavemaisuutensa takia. Puolueet ovat ajaneet vaaleihin jo pitkään Suomessa puolivaloilla, mutta nyt niillä on käytössä sammutetut lyhdyt.
Ennakkoääniä annettiin nyt hieman enemmän kuin neljä vuotta sitten, jolloin äänestysprosentti jäi 55,9:ään. Hyvä alkuvauhti sai puolueet uskomaan, että hampaattomuus nostaa äänestysvilkkautta. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen viittasi sunnuntaina radiossa matalan profiilin myönteisiin vaikutuksiin. Se voi olla kuitenkin vain illuusio, joka syntyy poliittisesti aktiivisten ihmisten perusteella. Koko totuus nähdään vasta sunnuntaina.
Todellinen syy innottomaan kampanjointiin taitaa kuitenkin löytyä aivan muualta. Keskusta ja SDP johtavat maata sulassa sovussa samassa hallituksessa. Puolueiden yhteinen kannatus on kivunnut kaikissa viime mittauksissa noin 50 prosenttiin. Se ei ole jokapäiväistä Suomessa.
Gallupeissa johtoasemaa pitää vuoroin keskusta, vuoroin SDP. Kolmas suuri puolue kokoomus on jäänyt niistä auttamatta jälkeen, eikä se pysty horjuttamaan kahden suuren asemaa, vaikka se yrittää epätoivoisesti haastaa suuria hallituspuolueita poliittiseen keskusteluun. Kokoomus käy kovaa kamppailua yltääkseen edes 20 prosentin ääniosuuteen.
Keskustalle ja SDP:lle riittää se, että ne pitävät nykyiset asetelmat vaaleissa. Niiden ei kannata ottaa riskejä. Voimakas ideologinen rummutus uhkaisi vain niiden kannatusta. Kunnallisvaalien tuloksella ei ole olennaista vaikutusta hallituksen toimintaan. Kunnallisvaaleissa jaetaan valtuustopaikat, joista keskusta kahmaisi viime vaaleissa 38 prosenttia.
Puolueet toimivat niin kuin viisaaksi näkevät. Edes keskustan ja SDP:n taistelu suurimman puolueen asemasta ei ole tuonut vaalitaisteluun tulta ja tappuraa. Silti voi kysyä, tekevätkö ne karhunpalveluksen demokratialle, kun ne ajavat vaaleihin sammutetuin lyhdyin. Vaaleja järjestetään siksi, että äänestäjät voivat valita eri arvojen ja vaihtoehtojen välillä sekä ohjata näin yhteiskunnallista kehitystä.
Mutta missä ovat erot puolueiden välillä? Keskustan ja SDP:n johtavat ministerit veljeilevät mieluummin keskenään kuin korostavat erilaisuuttaan. Kokoomuskaan ei eroa kunnallispolitiikan suurissa linjoissa olennaisesti hallituspuolueista. Puolueiden välillä on vain painotuseroja, jotka nähdäkseen täytyy uppoutua syvälle politiikan seuraamiseen. Kaikki kannattavat hyvinvointipalveluja, vaikka hyvinvointimössöllä ei pitkälle pötkitä.
Kunnissa joudutaan tekemään ikäviä ratkaisuja neljän seuraavan vuoden aikana, mutta juuri niistä puolueet haluavat vaieta ennen vaaleja.